Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronatestejä tehdään Suomessa selvästi vähemmän kuin kapasiteettia on – Oireilevaa hoitohenkilöstöä on käännytetty pois testeistä

Suomessa tehdään selvästi vähemmän koronatestejä kuin testikapasiteetti sallisi. Huhtikuun alusta lähtien julkisessa terveydenhuollossa on ollut valmius tehdä noin 3 000 testiä vuorokaudessa, mutta monina päivinä testejä on tehty vain alle 2 000 kappaletta. Keskimäärin vuorokaudessa on tehty noin 1 800 testiä huhtikuun alun ja pääsiäisen pyhien välisenä aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo Lännen Medialle, että sairaanhoitopiireissä testejä on tehty liian vähän, ja että niissä ei ole noudatettu riittävän tarkasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistusta siitä, millä kriteerein testejä tulisi tehdä. – Ongelmana on ollut erityisesti se, että hoitohenkilöstöä ei ole testattu riittävän matalalla kynnyksellä kuten on ohjeistettu, Varhila kommentoi. THL:n ohjeistuksen mukaan koronatestejä tehdään erityisesti hoitohenkilöstölle sekä vakavasti oireileville henkilöille. Tavoitetason sairaanhoitopiirien testaamiselle asettaa STM. Varhila toteaa, että toteutuneet testimäärät näyttävät siltä, että testikynnystä on pidetty paikoin liian korkeana. – Tässä valossa voidaan kysyä, onko vakavaoireisiakaan testattu riittävästi. Uusi päivitetty ohje keskiviikkona Keskiviikkona THL julkaisi sairaanhoitopiirien kanssa laatimansa päivitetyn ohjeen. Sen mukaan testaukseen tulee vastedes ohjata kaikki sellaiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita, tai lääkärin arvion perusteella on syytä epäillä tartuntaa. Uuden ohjeen mukaan testaukseen ohjataan myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja kriittisillä aloilla työskentelevät, jos heillä epäillään tartuntaa. Hoitohenkilöstöä on jäänyt testaamatta Tartuntatautien torjunnan parissa työskentelevä STM:n lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen kertoo, että ministeriö on saanut viestejä siitä, että hoitohenkilöstöä on ajoittain käännytetty testeistä. – Paikoin on ilmeisesti käynyt niin, että osaa testeihin hakeutuneesta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä ei ole testattu. Saman vahvistavat Lännen Medialle hoitajajärjestöt Tehy ja Super. Tehystä kerrotaan, että tilanne on kohentunut läpi huhtikuun. Yksittäiset henkilöt ovat silti yhä viime päivinä kertoneet, ettei testeihin ole päässyt esimerkiksi pelkän mahdollisen virusaltistuksen takia, vaan hoitajia on kehotettu odottamaan kotona, ilmaantuuko oireita. Testit kohdistettu oikein, kertovat testitulokset Testivalmiutta selvästi vähäisempiä testilukemia selittää Virolainen-Julkusen mukaan moni seikka. – Testiin ohjaamisen kriteereitä on saatettu tulkita eri tavoin sairaanhoitopiireissä ja käytössä olevasta kapasiteetista on voinut ollut tiedonkulun katkoja. Sekin on Virolainen-Julkusen arvion mukaan vaikuttanut, että lievästi oireilevat ovat sairastaneet kotonaan ja jättäneet hakeutumatta testeihin, kun ihmisiä on kehotettu välttämään liikkumista kipeänä. Virolainen-Julkunen huomauttaa, että sekä testaaminen että testikapasiteetti nousevat jatkuvasti. Sairaanhoitopiirejä on kehotettu kapasiteetin täysimääräiseen käyttöön. Tähänastisista tuloksista nähdään hänen mukaansa se, että testit on kohdistettu tehokkaasti, mikä on rajallisella testikapasiteetilla keskeisen tärkeää. – Positiivisia testejä on ollut 6–7 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että enimmäkseen on testattu henkilöitä, joilla on ollut siihen selvä tarve, Virolainen-Julkunen sanoo. Virolainen-Julkunen painottaa, että testaamisella tulee aina olla selkeä tarkoitus, joko hoidollinen tai tartunnan torjuntaan liittyvä. Kapasiteetti on teoreettinen lukema Testikapasiteetissa on kyse teoreettisesta määrästä, mikä testejä pystytään enimmillään tekemään, muistuttaa THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane . Tällä hetkellä se lähentelee 4 000 testiä vuorokaudessa. Käytännössä testaamisessa on Sanen mukaan kuitenkin monia hidastavia tekijöitä, kuten pula suoja- ja näytteenottovälineistä sekä logistiikka näytteenoton ja laboratorioiden välillä. – Kyse on pitkästä ketjusta, missä on useita hidastavia kohtia teoreettiseen kapasiteettiin verrattuna.