Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Airiston turmaveneen kaltaisia suuria moottoriveneitä myydään vuodessa vain muutamia – muskeliveneaika ei ole palannut takaisin

Veneiden ensirekisteröinnit ovat Suomessa lisääntyneet, mutta venealalla ei ole törmätty ilmiöön, että asiakas yrittäisi hankkia liian tehokasta venettä. Venealan Keskusliiton Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo, että Suomessa myydään useita tuhansia veneitä joka vuosi ja rekisteröitäviä veneitäkin noin 3 000 kappaletta. – Näistä yli 12 metriä pitkiä moottoriveneitä on vain parikymmentä, eli kyseessä on noin yksi prosentti rekisteröityjen veneiden markkinasta, Pajusalo toteaa. Lauantaina Airistolla sattuneessa veneturmassa 15-metrinen moottorivene törmäsi 8-metriseen moottoripurjehtijaan. Törmäyksessä menehtyivät vuonna 1973 ja 1969 syntyneet turkulaisveljekset. Poliisi epäilee moottoriveneen kuljettajaa kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta. Valtaosa uusista ostetuista veneistä on pituudeltaan viiden metrin molemmin puolin. Viime vuosina Airiston turmaveneen kaltaisia 14–16-metrisiä veneitä on myyty vuosittain ainoastaan 5–8 kappaletta. Vuonna 2018 niitä myytiin 13 kappaletta. – Asiakas ostaa yleensä pienen veneen, ja kun taidot karttuvat, niin tullaan hankkimaan isompaa, Pajusalo kuvailee. Finnboatin jäsenkuntaan kuuluu lähes 300 venealan yritystä eri puolella Suomea. Jarkko Pajusalo huomauttaa, että 1980-luvun muskeliveneaika ei ole palannut takaisin, vaikka venekauppa käy vilkkaana. On mahdotonta sanoa, millainen on erittäin tehokas vene Yksikönpäällikkö Ville Räisänen Traficomista kommentoi, että on mahdotonta edes sanoa, millaista venettä voidaan kutsua erittäin tehokkaaksi veneeksi. – Tiettyä rajaa ei voida asettaa. Jollekin 50-hevosvoimainen vene voi olla äärettömän tehokas, varsinkin jos moottori on pienessä veneessä kiinni. Jos taas on kyseessä isompi ja raskaampi vene, sillä voi olla satoja hevosvoimia, mutta nopeus ei nouse suureksi. Silti massa on suuri, eli veneen paino vaikuttaa siihen, millaista vahinkoa sillä voi saada aikaan. Traficomin mukaan vesikulkuneuvojen ensirekisteröintien määrä kasvoi alkuvuonna 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suosituin kulkuneuvo vesillä liikkumiseen on edelleen moottorivene. Myös vesiskoottereiden suosio on kasvussa. Eniten veneitä rekisteröitiin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Sekä Venealan Keskusliitto että Liikenne- ja viestintävirasto Traficom odottavat Airiston veneturman tutkinnan loppuun, ennen kuin tekevät mahdollisia johtopäätöksiä. Onnettomuustutkintakeskus selvittää turmaa. – Vasta sen jälkeen pystytään katsomaan, mitä viranomaispuolella on tehtävissä, Ville Räisänen toteaa. Paljon läheltä piti -tilanteita, veneilijät painottavat Jarkko Pajusalon mukaan vesiliikenteessä sattuu nykyään paljon läheltä piti -tilanteita. Hän perustaa tietonsa omaan kokemukseensa ja veneilijöiden eri foorumeissa käymään keskusteluun. – Läheltä piti -tilanteita ei raportoida eikä tilastoida, mutta moni niistä puhuu. Tullaan liian läheltä tai tehdään isoja aaltoja, jotka sekoittavat pienemmän veneen suuntaa. Pajusalo on itse uutistietojen varassa, mutta ensimmäisenä hänellä on tullut Airiston onnettomuudesta mieleen, eikö veneissä ole hoidettu tähystystä asiaankuuluvasti. Tähystys tarkoittaa, että veneilijän on koko ajan seurattava, minne menee ja mitä ympäristössä tapahtuu. – Ihan sama kuin tieliikenteessä, eli pitää tähystää, minne on menossa. Vesillä pitää pystyä koko ajan arvioimaan vastaantulevan tai sivulta tulevan aluksen suunta, ja on arvioitava se suhteessa omaan suuntaan. Pajusalo arvioi, että läheltä piti -tilanteisiin tulisi tarttua lisäämällä valistusta ja asennekasvatusta. – Me painotamme veneen ostajille Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kursseja, joista sekä aloittelijat että pidemmälle edenneet saavat hyvää opastusta. Useat venevalmistajat tarjoavat myös omia kurssejaan. Itse emme järjestä koulutusta. Vesiliikennelaki muuttuu ensi kesänä Vesiliikennelain kokonaisuudistus astuu voimaan ensi vuoden kesäkuussa. Siinä tarkennetaan kipparin vastuuta. – Kun uusi laki tulee, tiedotus lisääntyy ja turvallisuusasiat tulevat ihmisten tietoon. Kun kipparin vastuuta alleviivataan, se tuo vastuuta lisää. Asenteen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa, asenne on opeteltava pienestä pitäen, Pajusalo painottaa. Hän huomauttaa, että kuolemantapaukset vesillä ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi hukkumisia: pieni moottorivene tai soutuvene kaatuu. Ville Räisäsen mukaan uudessa laissa kipparin eli veneen päällikön vastuu ja vesiliikennesäännöt kirjataan nykyistä paljon selkeämmin. – Uusi laki on askel parempaan ja selkeämpään suuntaan: veneen päällikön vastuu on nyt avattu kirjoittamalla, mistä kaikesta hän vastaa. Ei pitäisi enää olla tilannetta, ettei tiedetä, kuka on veneen päällikkö tai kuka on vastannut siitä. Traficomissa toivotaan, että uusi vesiliikennelaki lisää turvallisuutta merkittävästi. Nykyinen laki on vuodelta 1996. – Ihmisten on helpompi tutustua, mitkä ne velvollisuudet veneessä ovat. Jo vuosikausia on puhuttu päällikköasiasta, mutta sääntely on ollut hajallaan. Nyt on vielä noin 40 eri lainsäädännön osa-aluetta, mistä veneilijä on kahlannut säännökset läpi.