Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Irakilaiskaksosten jutun oikeuskäsittely alkoi valokuvien vertaamisella — hovikäsittely tökkinyt kaksi vuotta

Turun hovioikeus alkoi monien hankaluuksien jälkeen maanantaina ratkoa niin kutsuttua irakilaiskaksosten juttua. Nyt näyttää viimeinkin todennäköiseltä, että oikeus pääsee kuulemaan myös syytettyjen Irakissa asuvia todistajia. Tähän mennessä näitä ei yrityksistä huolimatta ole tavoitettu kertaakaan kuultaviksi juttuun liittyen. Valtiosyyttäjä Tom Laitisen pelkona on ollut, ettei puolustuksen todistajia saada hovioikeudessakaan kuultua. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaan tuomioistuin ei voi antaa syyksi lukevaa tuomiota, jos kaikki osapuolet eivät tule tasapuolisesti kuulluiksi oikeudessa. Toisen veljeksen puolustajaksi määrätty Kaarle Gummerus sanoo kuitenkin, että kaikki on epävarmaa niin kauan kunnes todistajat saapuvat kuultaviksi. – Heidät on tarkoitus kuulla Irakissa, jonne matkustamme joka tapauksessa kuulemaan syyttäjän siellä asuvia todistajia, Gummerus sanoo Lännen Medialle. Maanantaina oikeudenkäynti alkoi identtisten kaksosveljesten ulkonäön vertailulla. Keskiössä oli etenkin veljesten nenät. Vertailu liittyy syyttäjän videotodisteeseen, jossa terroristijärjestö Isisin propagandavideolla punaiseen barettiin sonnustautunut mies ampuu vankeja. Syyttäjän mukaan mies on jompikumpi kaksosveljeksistä. Koska veljekset ovat identtisiä, heidän ulkonäössään on vain pieniä eroavaisuuksia. Syyttäjän mukaan etenkin toisen veljeksen nenän sivuprofiili sopii "barettimiehen" profiiliin. Myös veljeksiä esittävien valokuvien metatiedostot aiheuttivat keskustelua. Metatiedostojen mukaan nimittäin Irakissa paistoi aurinko yöaikaan ja oli pimeää päivällä. Valokuvien on tarkoitus todistaa, että veljekset olivat erinäköisiä joukkomurhan tapahtuma-aikaan. Valokuvien metatiedostot ovat kuitenkin sotkeentuneet tuntemattomasta syystä niin, ettei niiden todellisesta ottamisajankohdasta saa helposti tolkkua. Hovioikeuden toinen yritys Tolkkua jutusta on hankala saada. Hankaluuksia ovat tähän mennessä aiheuttaneet muun muassa Irakin viranomaisten väärentämät asiakirjat, hidas tiedonvaihto Irakin ja Suomen välillä ja se, että veljesten mukaan heidän nimeämänsä todistajat pelkäävät Irakin viranomaisia. Koska Irak on etsintäkuuluttanut kaksoset ja vaatinut Suomea luovuttamaan heidät takaisin, veljekset uskovat Irakin leimanneen heidät Isis-taistelijoiksi. Kaksosten käsitys oli, että heidän puolestaan puhuvia henkilöitä saattaisi uhata Irakissa jopa kuolema. Vuosi sitten elokuussa Turun hovioikeus yritti ensimmäisen kerran käsitellä juttua. Tuolloin hovioikeus odotti vuorokauden verran puolustuksen Irakissa asuvien todistajien vastauksia WhatsApp -viestisovelluksen kautta. Odottaminen kannatti, sillä kolme todistajista suostui kuulemiseen turvalliseksi kokemassaan paikassa. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole toimivaltaa vieraan valtion alueella, joten Suomi tarvitsi Irakilta luvan todistajien kuulemiseen. Koska tämä suostumus puuttui ja aikataulu jäi liian avoimeksi, hovioikeus päätyi siirtämään oikeudenkäyntiä. Syyttäjä vaatii miehille elinkautista vankeusrangaistusta Irakissa tapahtuneista terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja surmaamalla tehdystä törkeästä sotarikoksesta. Veljekset kiistävät rikokset. Syytteet nurin käräjäoikeudessa On kulunut vuosi siitä, kun hovioikeus yritti ensimmäisen kerran käsitellä kaksosten tekemisiä kotimaassaan. Mutta oikeusprosessi itsessään alkoi paljon aiemmin, jo joulukuussa 2015. Tuolloin poliisi otti veljekset kiinni vastaanottokeskuksessa, jonka muut asukkaat uskoivat tunnistaneensa veljekset terroristijärjestö Isisin teloitusvideolta. Kaksoset olivat tulleet turvapaikanhakijoina Suomeen vuoden 2015 syyskuussa. Syyttäjä uskoo, että veljekset osallistuivat Camp Speicherin joukkomurhaan Irakin Tikritissä vuonna 2014. Syytteet kaatuivat toukokuussa 2017 Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus piti esitetyn näytön valossa mahdollisena, etteivät kaksoset liity joukkomurhan tapahtumiin ollenkaan. Rikoksissa ei ole ollut osallisina Suomen kansalaisia. Kansainvälisten sopimusten mukaan Suomi on velvollinen tutkimaan jutun, sillä kyseisistä erittäin vakavista rikoksista epäillyt henkilöt oleskelevat Suomen alueella.