Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Mirka Koskinen näyttää mallia – laivanrakennus tarvitsee ison joukon moniosaajia ”Kolmen tutkinnon täydennykseksi kiinnostaisi jatkaa merenkulun insinööriopintoihin ja konetekniikkaan”

Rauma Laivanrakennus on tekemässä Raumalle vahvaa paluuta ja sen seurauksena alan moniosaajia tarvittaisiin nopeasti ja runsaasti. Heitä etsitään nyt miltei kissojen ja koirien kanssa. Telakkayhtiöt ja alihankkijat ovat yhdessä koulutusjärjestäjien kanssa vastanneet tarpeeseen ripeätahtisella täydennys- ja muuntokoulutuksella. Rauma Marine Constructions Oy:ssä (RMC) telakan tuotannossa työskentelevä Mirka Koskinen on vastannut tähän meriteollisuuden toiveeseen määrätietoisella opiskelutahdilla päivätyönsä rinnalla. Hän saa insinööripaperien täydennykseksi kevään kuluessa Satakunnan ammattikorkeakoulusta ylemmän insinööritutkinnon. Lopputyö on valmistumisvaiheessa. Päivätyön ja ammattikorkeakouluopintojen oheisena hän suoritti kaksivuotisen laivanrakennuksen täydennyskoulutuksen. Mirka Koskinen on Satakunnassa neljän ensimmäisen joukossa, jotka saivat naval engineer -sertifikaatin lisäpätevyytenä laivanrakennuksen johtotehtäviin. Teoriaopintojen lisäksi koulutusohjelmassa on projektitöitä, joilla osoitetaan osaaminen yritysten esittämien ammattitaitovaatimusten mukaan. Moni voi syystä ihmetellä vuorokauden tuntien riittävyyttä hänen työmäärälle ja -tahdille. Mirka Koskinen ei korosta saavutustaan. Työ vain on niin kiinnostavaa, että se antaa tarvittavan motivaation. Kolme tutkintoa on vahvaa valuuttaa. Sitä ei salaa Mirka Koskinenkaan ja moniosaajalle olisi kysyntää muuallakin kuin Rauman telakalla. – Kyllä kosintoja työtarjouksina tulee jatkuvasti. Tilanne on nyt kieltämättä hyvä, mutta en ole lähdössä Raumalta mihinkään. Laivanrakennus on se, mitä olen aina halunnut tehdä. Se on kiinnostavaa monipuolisuudellaan suunnittelusta, tuotantoon, koeajoihin ja luovutusvaiheeseen asti, hän perustelee. Koskinen siirtyi Rauman telakalle vuonna 2015. Sitä ennen hän työskenteli Olkiluoto 3-ydinvoimalan turbiinilaitos- ja reaktorilaitoksen rakennusprojektissa. Kiinnostus veti laivanrakennukseen, kun Raumalla perustettiin uusi yhtiö elvyttämään STX:n lakkauttamaa telakkaa. Työ telakalla on tuttua hänelle koti- ja perhepiiristä, sillä isä ja pikkusisko ovat työskennelleet telakalla. Hän on vastannut RMC:llä laivaprojekteissa aluevalvonnoista sekä niiden dokumentti- ja laatuhallinnasta. Nyt luvassa on entistä vaativampia tehtäviä projektipäällikkönä. – Olen uskonut tähän aina ja nyt näyttää hyvältä, kun merkittäviä isoja laivatilauksia on saatu ja ne tukevat seuraavien tilauksien saamista, Koskinen sanoo. Telakan laivatilausten eteneminen tuotantovaiheeseen tietävät tiheitä työpäiviä, mutta siitä huolimatta Mirka Koskinen on suunnitellut jo jatko-opintoja. Rauman merikoulussa houkuttaisi merenkulun insinööriopinnot erityisesti konetekniikan puolella. – Laivat ja koneet kiinnostavat minua erityisesti ja sittenhän voisi työskennellä vaikka laivan konepäällikkönä, Mirka Koskinen perustelee kolmansien insinööripaperien tavoitetta. RMC tarvitsee tuotantojohtaja Markku Uusitalon mukaan ensivaiheessa kymmeniä toimihenkilöitä laivaprojektien suunnitteluun ja niiden vetäjiksi. Terästuotannossa laivanrakentajien tarve ja määrä alkaa nousta syyskuussa, kun Wasa Linen matkustaja-autolautan rakentaminen käynnistyy. Tarve kasvaa kun valmistukseen tulee Tallinkin lautta ja, kun merivoimien korvettilaivueen tilaus varmistuu. Uusitalo kertoo, että tekniikan alan väkeä on ilmoittautunut hakijoiksi kiitettävästi, mutta kokeneet laivanrakennuksen osaajat ovat harvassa ja heitä nyt tarvittaisiin. Siksi muuntokoulutuksen järjestäminen on tarpeen. RMC järjestämässä itse ja osallistuu koulutuksen järjestämiseen. – Se on nopein ja järkevin ratkaisuvaihtoehto, Uusitalo sanoo. Meriteollisuuden lupaavat näkymät voivat tarjota Uusitalon mukaan koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia esimerkiksi Venatorin Porin tehtaalta ja lähitulevaisuudessa valmistuvan Olkiluoto 3 -ydinvoimalan töistä vapautuvalta henkilöstölle. Telakkayhtiön avaintehtävissä rekrytointi on suunnattu kotimaahan ja toiveena on, että tuotantovaiheen edetessä metalli- ja konetekniikan ammattityöntekijöitä löytyisi Suomesta, Uusitalo sanoo. Toisaalta Suomeen on kotoutunut eri alojen ammattilaisia eri maista, esimerkiksi Olkiluodossa on yli vuosikymmenen työskennelleitä ja perheensä kanssa seudulle asettuneita. – Heillekin laivanrakennukseen kouluttautuminen voi olla vaihtoehto, Uusitalo sanoo. Satakunnan hyvä vire jatkuu - ammattiosaajista monilla aloilla pula Talouden ja työllisyyden kehitysnäkymien ennakoidaan jatkuvan suotuisina Satakunnassa. Ely-keskuksen ja elinkeinoelämän yhteisöjen kokoaman 2019 kevätkauden Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen mukaan teknologiateollisuuden kasvu ja siitä seurannut positiivinen rakennemuutos pitää yllä muiden alojen kasvua. Teollisuuden ja rakentamisen lisäksi kasvumahdollisuuksia on myös kaupan ja palvelun toimialoilla on kasvumahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvittaisiin lisää hoitaja- ja lääkärityövoimaa. Työttömyyden arvioidaan edelleen alenevan, mutta talouden huippusuhdanteen vaimenemisen vuoksi hidastuvalla tahdilla. Satakunnan ely-keskuksen ylijohtaja Marja Karvonen sanoo teknologia- ja metalliteollisuudessa on tarve rekrytoida lisää korkeakoulutettua asiantuntijahenkilöstöä ja osaavaa ammattihenkilöstöä. Rauman laivanrakennuksen lisäksi vahvoja kasvuodotuksia on automaatio- ja robotiikka-alalla. Rauman seudulla on pulaa kone- ja metallialan ammattilaisista, esimerkiksi hitsaajista ja kaasuleikkaajista. Marja Karvonen toteaa tilanteen olevan toisenlainen Porissa ja Pohjois-Satakunnassa, joissa Venatorin ja Kankaanpää Worksin irtisanomisten painavat muutoin varsin suotuisaa maakunnan työllisyyskehitystä. Heidän työllistymisensä tai sijoittumisensa uudelleen koulutukseen vaikuttaa luonnollisesti lähiajan työllisyyslukemiin ja -näkymiin. Osaratkaisu voisi olla hakeutuminen sinne, missä on työtä. Marja Karvonen toteaa, että Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan lisänneen alueellista liikkuvuutta. – Etäisyydet ovat alueellamme kohtuulliset, Karvonen rohkaisee.