Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Palataanko kouluihin vielä tänä keväänä? – Tietoa odotetaan yli puolen miljoonan koululaisen kotona, ja vastaus voidaan kuulla jo tänä iltana

Kysymykseen, palataanko kouluihin vielä tänä keväänä, voidaan kuulla vastaus jo tänä iltana. Hallituksen neuvottelut kouluista alkavat tiettävästi kello 17, jolloin käynnistyy hallituksen iltakoulu. Hallitus on kertonut linjaavansa kouluista ennen vappua. Tietoa odotetaan tuhansissa kodeissa, sillä Tilastokeskuksen mukaan peruskoulua kävi viime vuonna 564 100 oppilasta. Suurin on lapsista ja nuorista on käynyt etäkoulua 18. maaliskuuta lähtien, jolloin poikkeusjärjestelyt astuivat voimaan. Etäkoulua on pyöritetty tänään keskiviikkona tasan kuusi viikkoa. Jos sulku pysyy alkuperäisen suunnitelman mukaan 13. toukokuuta saakka, etäkoulua on käyty silloin kahdeksan viikkoa. Hallitus päätti ensin koulujen kiinniolosta 13. huhtikuuta saakka ja jatkoi sitä kuukaudella 13. toukokuuta saakka. Jos lähiopetukseen palataan 14. toukokuuta, lukuvuotta on jäljellä reilut kaksi viikkoa. Koulut loppuvat lauantaina 30. toukokuuta. Etukäteen on arvioitu, että koulut avattaisiin vaiheittain. Rehtorit: Osa oppilaista jäisi kuitenkin kotiin Opettajat ovat vastustaneet koulujen avaamista ennen kesälomia tartuntariskin vuoksi. Lääkärikunta taas on ottanut kantaa koulujen avaamisen puolesta. Lääkäreiden perusteluina on ollut etenkin se, että covid-19-tauti on vähiten vakava nuorilla eikä koulusulun hyödyistä ole tarpeeksi näyttöä. Tällä hetkellä on vain vähän tutkimusnäyttöä siitä, että koulusuluista olisi hyötyä epidemian hillitsemisessä. Lääkärit ovat perustelleet koulujen avaamista myös lasten hyvinvoinnilla. OAJ:n hallituksen linjaama vahva kanta on, ettei kouluja pidä avata, vaan päätös on tehtävä ennen kaikkea terveys edellä. Myös Suomen Luokanopettajat ry:n hallitus on esittänyt, että käynnissä olevaa etäopetusta jatketaan lukuvuoden loppuun asti kaikilla kouluasteilla. Luokanopettajien mukaan kahdessa lähiopetusviikossa ei pystytä antamaan enää juurikaan lisätukea, eikä näin ollen paikkaamaan toteutumatta jääneitä tavoitteita. Suomen Rehtorit ry julkaisi tiistaina selvityksen, jonka mukaan yli 80 prosenttia rehtoreista on sitä mieltä, että etäopetusta tulee jatkaa lukuvuoden loppuun asti. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 500 rehtoria. Rehtoreista 98 prosenttia uskoo, että vaikka lähiopetukseen siirryttäisiin, osa oppilaista jäisi kuitenkin kotiin. Rehtorit perustelevat etäopetuksen jatkamista enimmäkseen yhteiskunnallisella kokonaisedulla, johon sisältyvät jokaisen koulussa työskentelevän terveys sekä vaikutukset kouluyhteisön oppimiseen ja hyvinvointiin. Kouluja on avattu pikku hiljaa Euroopassa Muualla Euroopassa kouluja on vähitellen avattu. Esimerkiksi Tanska on Suomea noin kaksi viikkoa edellä epidemiassa, ja siellä alakoulut avattiin pääsiäisen jälkeen, eli koulua on käyty nyt noin kaksi viikkoa. Lastenlääkäriyhdistyksen mielestä koulujen avaamista pitäisi harkita. (Lännen Media 22.4.) – Katsomme, että koulujen avaaminen on ehkä kevyin purettavista rajoituksista ja sen vaikutus infektion radikaaliin leviämiseen olisi mitä todennäköisimmin hyvin pieni, yhdistyksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Per Ashorn totesi viime viikolla. – Perusteet sille, että koulut pysyvät kiinni, ovat aika vähäiset. Koulujen sulku on tehty sillä perusteella, että epidemiaa hillittäisiin ja kuolleisuutta vähennettäisiin. Myös Uudenmaan sulkua harkittiin uudelleen, kun sille ei ollut enää perusteita. Hallitus purki Uudenmaan eristyksen ennen alun perin asetettua päivämäärää. Hallitus nojasi päätöksessään oikeudelliseen arvioonsa ja velvollisuuteensa toimia, niin kuin perustuslakivaliokunta on edellyttänyt. Voisiko koulujen kanssa käydä samoin, eli voitaisiinko kouluun palata jo ennen alkuperäistä sulun päättymispäivää 13. toukokuuta? Tästä ei ole tietoa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla koulujen mahdollisesta avaamisesta, että hallitus punnitsee kokonaisuuksia ja kuuntelee asiantuntijoita herkällä korvalla.