Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Tutkimus: Helikopterilääkärien ylikuormitus uhkaa potilas- ja lentoturvallisuutta – Lääkärien puhelinkonsultaatioita ehdotetaan rajoitettavaksi

Lääkärihelikoptereita hallinnoiva FinnHEMS ehdottaa lääkärien työtehtävien rajaamista ylikuormittumisesta johtuvien virheiden ehkäisemiseksi. Taustalla on keväällä julkaistu tutkimus, jonka mukaan helikopterilääkärien nykyinen työkuorma voi heikentää potilas- ja lentoturvallisuutta. Ylikuormituksen tärkein syy on konsultaatio, jota helikopterilääkärit antavat puhelimitse ensihoitajille varsinaisten ensihoitotehtäviensä lisäksi. Puhelumäärältään vilkkaimmassa Vantaan tukikohdassa lääkärit antavat hoito-ohjeita ensihoitajille keskimäärin yli 22 kertaa vuorokauden mittaisilla työvuoroilla. Puhelujen vuoksi lääkäreillä on lentäjiin ja muihin työntekijöihin nähden lähes puolet vähemmän mahdollisuuksia levätä ja nukkua ensihoitotehtävien välillä. Alhainen vireys heikentää päätöksentekoa Ensihoitotehtäviäon esimerkiksi Vantaalla vuorokauden aikana keskimäärin kuusi, ja lääkäreillä on mahdollisuus nukkua noin neljä tuntia vuorokauden työvuorossa. FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkusen mukaan tämä voi heikentää sekä lento- että potilasturvallisuutta. – Työkuormasta johtuvan suorituskyvyn heikkenemisen suurin riski liittyy aamuyön puhelinkonsultaatioihin, joissa alhainen vireystila lisää virheiden mahdollisuutta päätöksenteossa, Virkkunen toteaa. Helikopteritiimeille tutkimuksen osana tehdyssä kyselyssä lääkärit raportoivat selvästi muita ammattiryhmiä enemmän alhaisen vireystilan aiheuttamista päätöksenteon ongelmista, kuten ajatusvirheistä. Vireystila on yksi toimintakyvyn peruspilareista, mikä on erityisesti helikopterilääkäreillä tärkeää, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, uni- ja työaikatutkija Mikael Sallinen työterveyslaitokselta. – Se vaikuttaa keskittymiskykyyn, muistiin ja silmä–käsi-koordinaatioon eli siihen, että pystyy tekemään havaintojen perusteella käsillään oikeita toimenpiteitä. Vielä enemmän vireystila vaikuttaa päätöksentekoon, Sallinen sanoo. Vireystilan merkitys korostuu Sallisen mukaan helikopterilääkäreillä, koska työolosuhteissa ei ole vastaavia rutiineja kuin sairaaloiden vakiintuneissa olosuhteissa työskentelevillä ihmisillä. Välillä lääkärit työskentelevät esimerkiksi pimeässä metsässä ja toisinaan asunnossa, jossa on juuri tapahtunut vakava väkivaltarikos. – Soveltamista on jatkuvasti. Helikopterilääkärien on luettava ympäröiviä tilanteita ja tulkittava havaintoja. Unenpuute vaikuttaa tällaiseen oman toiminnan ohjaamiseen sekä riskinottoon ja päätöksentekoon. Huonosti nukkunut ihminen pystyy hetkellisesti lisäämään vireystilaa, kun tilanne sitä edellyttää, Sallinen sanoo. – Jatkuvasti se ei kuitenkaan ole mahdollista. Pidemmän päälle se heikentää potilasturvallisuutta ja työhyvinvointia. Ulkopuolinen konsultointi vapauttaisi helikopterilääkärit Ratkaisuksitutkimusraportissa ehdotetaan järjestelmää, jossa lääkärien yöaikaiset konsultaatiot siirrettäisiin lääkärihelikopterien ulkopuoliseen päivystyspisteeseen. Juuri yön tunnit ovat helikopterilääkärien palautumisen ja vireyden kannalta kriittisimpiä. Aamuöiset konsultaatiopuhelut keskeyttävät lepäämisen, mikä estää palautumisen. Yöaikaan virheiden mahdollisuus on korkein. – Öisin konsultaatiopuhelut voitaisiin keskittää uuteen päivystyspisteeseen, jossa niihin vastaisi ensihoitolääkäri. Yksi päivystäjä pystyisi todennäköisesti kattamaan koko Suomen yöaikaiset konsultaatiot, Virkkunen sanoo. Toinen ehdotus on, että lääkärien työaikoja rajattaisiin nykyisestä esimerkiksi niin, etteivät päivystysvuoroa tekevät helikopterilääkärit enää tekisi tavallisia työpäiviä ennen päivystyksiä. – Esimerkiksi Tanskassa lääkärit ovat statukseltaan lentohenkilöstöä, jolloin heidän työaikojaan rajoittaa ilmailun työaikasäädökset kuten Suomessa lentäjiä ja helikopterien ensihoitajia, Virkkunen kertoo. Tutkimustulokset voivat vaikuttaa ulkomaille asti Nytsaaduttutkimustulokset saattavat vaikuttaa lääkärihelikopterien toiminnan järjestämiseen myös ulkomailla, Virkkunen arvioi. – Tutkimuksemme on ollut melko suuren kansainvälisen kiinnostuksen kohteena, vaikka emme ole sitä vielä oikein mainostaneetkaan, Virkkunen sanoo. Lääketieteessä tutkimusnäyttö vaikuttaa yleensä nopeasti hoitokeinoihin ja työn organisointiin. Aiemmin Medi-Helinä tunnettu lääkärihelikopterien toiminta siirtyi vuonna 2012 valtiorahoitteisen FinnHEMSin hallinnoitavaksi. Lääkärihelikoptereiden tukikohdat sijaitsevat Vantaalla, Tampereella, Turussa, Rovaniemellä, Kuopiossa ja Oulussa. Vuonna 2018 lääkärihelikopterit lensivät yhteensä 6 853 lentoa. Helikopterilääkärit vastasivat 20 153 ensihoitajia konsultoivaan puheluun vuonna 2018. 165 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ilman lääkärihelikopterin apua. FinnHEMSin ja Työterveyslaitoksen tutkimuksen kysely osoitettiin FinnHEMSin koko henkilöstölle. Lääkärien vastausprosentti oli 65.