Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Jos Gripen ei lennä tarpeeksi testejä, hävittäjän suoritusarvoja arvioidaan ilmoitettua pessimistisemmin – Saabin tarjous on houkutteleva, mutta itse hävittäjä on vielä arvoitus

Ennen ensimmäistä testipäivää Saabin Suomen Gripen-kampanjan johtaja Magnus Skogberg kehui Satakunnan lennostossa Pirkkalassa, että Gripen on suunniteltu vaikeisiin olosuhteisiin. Myös ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen hehkutti aamun aluksi oikein hyvää huonoa säätä. Ilmavoimat toivoo huonoa säätä, jotta nähdään, mihin hävittäjät todella pystyvät Suomen oikukkaassa talvessa. Sää olikin pirullisimmillaan, eli loskan, jään ja vetisen lumisateen sekoitus. Gripenin vaikeiden olosuhteiden mainospuheet kokivat kolauksen, kun Saab ilmoitti, ettei Gripen E lennä tässä säässä. Lennon yksi tarkoitus olisi ollut tutustua testitapahtuman operaatioalueeseen, joten siksi peruutus on ymmärrettävä. Pilvien läpi ei olisi nähnyt maata. Skogberg uskoo, että Gripen E suorittaa vaaditut testit, vaikka sää pysyisi huonona Saabin testijakson ajan. Hävittäjävalmistajalla onkin todistettavaa, sillä muut kilpailijat pystyvät tuomaan Suomeen jo käytännössä kypsän hävittäjän. – Jos Gripenistä ei saada kaikkia mittaustuloksia, arvioidaan ominaisuudet ilmoitettua pessimistisemmin, toteaa eversti Keränen. Hänen mukaansa HX Challenge -testaustapahtuma on tähän mennessä ollut onnistunut. Sekä Eurofighterin että Rafalen testien arvot ovat olleet pitkälti sitä, mitä valmistajat lupasivat. Jos joku kuorruttaisi tarjoustaan ylisanoilla, tässä vaiheessa jäisi kiinni. Saab kääntää keskeneräisyyden voitoksi mainostamalla hävittäjäänsä vaihtoehdoista uusimpana. Kalenteria katsomalla se pitää paikkaansa, mutta teknologian laatu ja uudenaikaisuus jää ammattiupseerien arvioitavaksi. Siihen testaustapahtuma varmasti antaa vastauksia. Ei testejä maantietukikohdissa Saab ilmoittaa uuden Gripenin toiseksi vahvuudeksi maantietukikohdista operoimisen. Gripen E:tä ei kuitenkaan vielä ole testattu maantietukikohdissa, mutta aikomus on tehdä myöhemmin niin. Lähtöä Linköpingin kiitotieltä on harjoiteltu niin, että kiitotielle on merkattu maantietukikohdan pituus ja leveys, jolla koneen on pystyttävä nousemaan ja laskemaan. – Emme ole kuitenkaan tehneet näitä testejä talvella, kertoo Saabin ilmailuliiketoiminnan johtaja Jonas Hjelm . Eversti Keräsen mukaan Satakunnan lennostossa Pirkkalassa voidaan todeta hävittäjien operointikyky maantietukikohdista. Siellä nähdään tarkka nousun ja laskun mitta sekä se, kuinka kone heilahtelee sivusuunnassa laskeutuessaan kiitotielle. Pirkkalassa todetaan myös hävittäjän maassakäyntiaika lentojen välillä. Saab lupaa vain kymmenen minuutin kääntöajan teknikon ja muutaman varusmiehen ryhmän voimin, mikä olisi toteutuessaan vahvuus. Vahvuudeksi voi laskea myös Gripenin ilmoittaman ehdokkaista pienimmän polttoainekulutuksen, mikä laskisi harjoittelukuluja. Tarjouksen erikoisuutena GlobalEye-valvontakone Saab tarjoaa Suomelle Gripenin yksipaikkaisen E-mallin ja kaksipaikkaisen F-mallin lisäksi GlobalEye-valvontakonetta. Tarkkoja koneiden määriä ei julkistettu, sillä Saab on juuri jättämässä tarkentavan tarjouspyynnön kuun loppuun mennessä. Saabin mukaan hävittäjiä on vähennetty, jotta GlobalEye saadaan mukaan. Silti Saab katsoo koko järjestelmän olevan näin suorituskykyisempi. GlobalEyen tehokkaalla tutkalla Suomi pystyisi valvomaan myös matalalla lentäviä kohteita, joita maassa sijaitsevat tutkat eivät havaitsisi horisontin takaa. Näin saataisiin Saabin mukaan useita minuutteja lisää ennakkovaroitusaikaa. Ilmavoimien mukaan tällainen suorituskyky puuttuu Suomelta, mutta sitä on paikattu muilla menetelmillä. Torstaina ainoa testeissä lentänyt kone olikin GlobalEye, joka nousi Linköpingistä kohti Suomen ilmatilaa kyydissään suomalainen testejä valvonut tiimi. GlobalEye ei välttämättä laskeudu Pirkkalaan Saabin testien aikana, mutta se osallistuu testeihin. Laaja teollisuuspaketti Saab haluaa erottua vahvalla kokonaistarjouksella, johon kuuluu laajaa hävittäjätuotantoa. Suomelle tarjotaan mahdollista valmistaa hävittäjien osia ja koota hävittäjiä. Tarkoitus on, että 90 prosenttia huollosta voitaisiin tehdä Suomessa ja suurin osa hävittäjistä koota täällä. Tämä tarkoittaisi Magnus Skogbergin mukaan vähintään satoja henkilötyövuosia. Suomeen perustettaisiin myös Gripeniin liittyvä järjestelmäkeskus, joka vastaisi hävittäjien ylläpidosta ja kehittämisestä Suomessa. Gripenissä ohjelmistopäivitykset on erotettu lento-ominaisuuksista, jotta uusimmat taisteluominaisuudet voidaan ladata nopeasti ja ilman laajaa lentotestausta. – Tampere olisi sotilasilmailun keskuksena luonteva paikka järjestelmäkeskukselle. Tämä on kuitenkin Puolustusvoimien ja Suomen päätös, sanoo Skogberg.