Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kuka omistaa arktisen alueen luonnonvarat?

Maapallon napa-alueet, arktinen pohjoisessa ja Antarktinen etelässä ovat nousseet kansainvälisen valtapolitiikan keskiöön. Tämän sai kokea myös Suomi, jonka vetovastuu Arktisen neuvoston puheenjohtajan päättyi Rovaniemellä pidettyyn korkean tason päätöskokoukseen. Ensimmäisen kerran neuvoston historiassa yhteinen päätösasiakirja jäi syntymättä. Rauhanomaisen yhteistyön aika näyttää olevan ohi ja tilalle ovat nousemassa sotilaalliset doktriinit. Taustalla ovat supervaltojen kiihtyvä kilpailu maapallon viimeisistä jakamattomista raaka-ainelähteistä ja niiden hallinnasta. Näistä aktiivisimman roolin on ottanut Kiina, joka katsoo, että yhtenä maailman väkirikkaimpana maana sillä on oikeus alueen luonnonvaroihin. Kiina tukeutuu yhteistyöhön Venäjän kanssa, koska tällä on laajin maaraja Arktiseen vesialueeseen ja myös sen alla olevaan mannerlaattaan. Venäjä onkin selkeästi ottanut ”ajurin roolin” Jäämerta koskevissa kysymyksissä. Se näkyy myös sotilaallisessa varustelussa, jolla se halua turvata esteettömän liikkumisen sille tärkeillä kuljetusreiteillä. Maailman öljy- ja kaasuvaroista 22 prosenttia on arktisella alueella. Lisäksi siellä on runsaasti uraania, rautametallia, nikkeliä, sinkkiä, hiiltä, grafiittia, palladiumia, kultaa ja muita maametalleja. Erityisesti paineet öljyn ja kaasun hyödyntämiseen kasvavat. Maailman Energiajärjestön mukaan näiden kysyntä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 40 prosenttia riippumatta uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotosta. Kiinalla on maailman kolmanneksi suurin kauppalaivasto, jonka kasvua sen vahvistaa olemalla myös maailman suurin laivanrakentaja. Kiinan kaupan volyymi on maailman suurin ja samalla myös maailman suurin öljyn ostaja. Sille onkin äärimmäisen tärkeä mitä reittejä se tulevaisuudessa rahtaa tuotteita ja elintarvikkeita jatkuvasti kasvavalle väestölle. Erityisen tärkeää sille on pääsy pohjoisille kalastusvesille. Kiina pyrkii uudistamaan arktisen alueen politiikkaa siten, että alueen luonnonvarat voitaisiin vapauttaa yhteisellä sopimuksella kaikkien käyttöön. Sama koskee uusien pohjoisten laivaväylien avaamista kansainväliselle laivaliikenteelle riippumatta niiden kotimaasta. Kiinalle pohjoiset reitit lyhentäisivät huomattavasti kuljetusmatkoja, olisivat taloudellisimpia ja nopeampia. Nykyiset reitit kulkevat useiden hallintoalueiden kautta ja ovat rikollisten kohteita. Laskelmien mukaan Kiinalle pohjoisten reittien käyttö säästäisi 533 miljardia eli 40 prosenttia nykyisistä kuljetuskustannuksista. Kiinalla on raudanluja tahto päästä osalliseksi arktisen alueen hyödyntämisestä. Lisäpontta tälle antaa sen sotilaallisen aseman vahvistuminen. Maan asearsenaali uhkaa jo Yhdysvaltain suvereniteettia. Pohjoisen napa-alueen merkitys satelliittiasemien sijoituspaikkana on Kiinalle tärkeää. Niillä voidaan valvoa alueen liikennettä ja toimintaa, myös sotilaallista. Kiinalaisten ballististen ohjusten lyhyin reitti Amerikan mantereelle kulkee arktisen alueen kautta. Paavo Kajander metsänhoitaja, Pori