Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Digitalisaatiolla on seuraukset, joihin pitäisi puuttua – ennen digiloikkaa pitäisi oppia kävelemään

Kun seuraa tiedotusvälineitä, lähes kaikki tahot pitävät digitalisaatiota merkittävänä tekijänä tulevaisuuden ongelmia ratkaistaessa. Näin saattaa olla, mutta millä aikaperspektiivillä? Suomi ja Suomen kansa on hyvin impulsiivinen, joka voi innostua nopeasti. Usein liian nopeasti jolloin kehitys ei ole hallittua. Esimerkki urheilusta. Suomalainen voitti olymppia kultaa curlingissa. Curling-ratoja nousi Suomeen kun sieniä sateella. Innostus kesti muutaman vuoden ja tämän jälkeen onkin tällä rintamalla ollut hiljaista. Tänään kaiken pitäisi tapahtua mobilissa tai netissä. Itse 63-vuotiaana olen puolidigi. Haluan lehteni paperilla, mutta maksan laskut netissä. Lentoliput ostan netistä, mutta en mitään muuta. Hoidan asiat läppärillä. Puhelin on puhelin, eikä toimisto. Liian usein saan ilmoituksen "palvelu ei tällä hetkellä käytössä" tai jotain muuta vastaavaa. Ohjelmia tekevät henkilöt, jotka eivät ole edes puolet minut iästä. Ohjelmat vastaavat tämän ikäluokan tarpeita ja taitoja. Arvioin, että suurilla yrityksillä kuten esimerkiksi pankeilla on tekniikan kehityksen huomioonottaen vanhentunet it-systeemit. Niitä on tilkkutäkkisysteemillä yritetty kehittää, mikä aiheuttaa ongelmia. Uusi it-järjestelmä maksaa hunajaa ja sen läpivieminen vie vuosia. Siispä paikataan ja liimataan, mutta samalla halutaan kaikki hyöty halvalla. Joskus pitää myös investoida. Julkinen hallinto, kunnat, poliisi, pankit, vakuutusyhtiöt ja moni muu on siirtänyt ison kasan töitä kansalaisille, veronmaksajille. Minä en ainakaan ole huomannut että maksut, kulut saatikka sitten verot olisivat laskeneet. Minne se digihyöty kuluttajan, veronmaksajan näkökulmasta on hävinnyt? Onko tämä tasa-arvoa? Onko olemassa lakia asetusta, joka velvoittaa kansalaista digitalisoitumaan? Jos politiikka edellyttää digitalisoitumista, pitäisi tätä tukea verovähennysoikeuksilla. Eihän Suomessa muutenkaan tapahdu mitään ilman jotain tukea. Eurajoen kunnantalo on ollut korona-ajan kiinni. Olen kysellyt tuttaviltani, onko tämä vaikuttanut heidän elämäänsä. Kukaan ei ole valittanut. Digitalisaatio on siis toiminut tältä osin. Mutta vain osittain. Kunta pystyisi laskemaan rutkasti kulujaan, ottamaan taloudellinen hyöty irti digitalisaatiosta. Tällöin voisi laskea myös kunnallisveroa. Digitalisaatio on syy. Seuraamus on, että monta perinteistä rakennetta, kaavaa muuttuu. Jotta digitalisaatiosta saadaan hyöty irti pitää seuraamuksiin johdonmukaisesti puuttua. Olemmeko valmiita näihin seuraamuksiin teknisesti, työmarkkinoilla, kaupassa ja monessa muussa paikassa? Ennen kun voi loikata pitää oppia kävelemään. Heikki Lassila Luvia