Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Yhdysvaltain asekriisin taustalla rotujen välinen taistelu

Satakunnan Kansassa kommentoitiin (7.8.) Donald Trumpin puhetta, jossa Trump esitti, että muun muassa El Pason ampumisiin johtaneita syitä olivat väkivaltaviihde, etenkin väkivaltapelit sekä viha ja mielisairaudet. Trump vain harhauttaa. Väkivaltaviihteellä voi olla etäinen vaikutuksensa mielikuviimme ja ampujilla on usein sekä sosiaalisia että mielenterveysongelmia, mutta nämä seikat eivät selitä, miksi juuri USA:ssa sattuu niin paljon ampumisia verrattuna muihin maihin. Mielisairaat ovat yleensä väkivallan uhreja, eivät tekijöitä ja kaikki me olemme leikkineet väkivaltafantasioilla ryhtymättä silti tappajiksi. Trumpin viittaus vihaan tosin oli valkoisen terrorin osalta aiheellinen. Merkitsevin selitys Yhdysvaltain väkivaltaan on kuitenkin se, että USA:ssa on järkyttävä määrä aseita; Yksityisten hallussa on ainakin 390 miljoonaa asetta. Amerikkalaisilla (väkiluku 327 miljoonaa) on puolet maailman kaikista siviiliaseista, vaikka heitä on vain neljä prosenttia maailman väestöstä. Aseen saa helposti, myös sarjatuliaseen vähän hidastettuna. Mitä enemmän on aseita, sitä enemmän on niistä aiheutuvia kuolemia (Crime Is Not the Problem, Franklin Zimring - Gordon Hawkins, Oxford 1999). USA:ssa kuoli vuonna 2017 ampumalla 39.773 ihmistä. Mukana ovat itsemurhat, vahingonlaukaukset, tapot ja murhat. Kuolleista noin 1.300 oli lapsia. Sataa tuhatta amerikkalaista kohti surmattiin ampumalla 12 henkilöä. Vastaava luku oli Japanissa 0,2, Britanniassa 0,3, Saksassa 0,9 ja Kanadassa 2,1. USA on samassa seurassa kuin Meksiko, Brasilia ja Venezuela. Ongelman vakavuus näkyy siinäkin, että tuliaseet tappavat yhtä paljon kuin liikenne; Vuonna 2017 kuoli USA:n liikenteessä 40.231 henkilöä. Miksi amerikkalaisilla on niin paljon aseita? Syynä on historia ja oikeiston ajama asepolitiikka. Republikaanien mukaan perustuslain toinen lisäys takaa kansalaiselle oikeuden kantaa asetta jopa julkisesti. Asia ei kuitenkaan ole aina ollut näin. Yhdysvaltain perustajaisät eivät ymmärtäneet toista lisäystä (vuonna 1791) niin, että jokaisella kansalaisella olisi sen nojalla oikeus aina ja kaikkialla kantaa mukanaan tuliasetta. Asia on havaittavissa ajan runsaasta kirjallisesta materiaalista. Lisäyksellä tarkoitettiin, että orjuudesta elävät etelävaltiot saavat pitää kansalliskaartinsa. Reserviläisten kansalliskaartia ja aseita tarvittiin orjien pitämiseen orjina. Orjuus kiellettiin lopulta orjuuskiistan sytyttämän sisällissodan aikana vuonna 1864. Yli 600 000 valkoista sotilasta kuoli taistelussa orjuuden puolesta ja sitä vastaan. Se on enemmän kuin missään muussa sodassa. Amerikkalainen valkoinen mies tuntee menettävänsä valtansa, eikä halua luopua aseistaan, sillä hän pelkää mustia, latinoja, kiinalaisia, kirgiisejä ja ketä tahansa, joka ei ole hänen kaltaisensa ja puhu englantia. Siksi asemyynti kohosi ennätyksiin kummallakin kerralla, kun ensimmäinen värillinen presidentti Barack Obama valittiin. Asekriisi on osa USA:n suurta tragediaa, sisällissodan sosiaalinen ja henkinen jälkinäytös, jossa aseenkanto-oikeutta veisaavien tunnuksena usein on orjuutta puolustaneen konfederaation lippu. Valkoinen Amerikka ei halua taipua vähemmistöjen tasa-arvoon. Oikeisto ei suostu aseiden vähentämiseen tai rajoittamiseen. Erik Sallinen varatuomari, Nakkila