Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

"Macron, hiljaisuutesi tappaa meidät" – Ranskan presidentti joutuu tänään ottamaan uudenvuodenpuheessaan kantaa pian viidettä viikkoa jatkuviin lakkoihin

Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutuu tämäniltaisessa uudenvuodenpuheessaan ottamaan kantaa Ranskassa pian viidettä viikkoa jatkuviin eläkeuudistusten vastaisiin lakkoihin. Presidentin kansliasta vahvistettiin ranskalaismedialle sunnuntaina, että yksi uudenvuodenpuheen tarkoituksista on laskea jännitteitä. Ennakkoarvailujen mukaan Macron osoittaa myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, joiden matkasuunnitelmat lakot ovat sotkeneet. Hän myös muistuttaa perustuslaillisesta oikeudesta lakkoon ja kehottaa osapuolia dialogiin. Macron sen sijaan tuskin tulee ottamaan kantaa eläkeuudistuksen teknisiin yksityiskohtiin. Todennäköisesti hän kuitenkin sanoo, että työmarkkinoiden sääntöjen ja työttömyysturvan uudistusten jälkeen muutokset eläkkeisiin ovat välttämättömiä, jotta Ranska voisi tehdä suurimman sosiaalisen mallin ja hyvinvointijärjestelmän uudistuksen toisen maailmansodan jälkeen. Macronin uudenvuodenpuhe ei ole ensimmäinen, jonka hän joutuu tekemään kaaoksen keskellä. Viime vuoden puheessaan hän käski Ranskaa yhdistymään ja pysäyttämään vihaa täynnä olevat hyökkäykset. Silloisen puheensa hän piti, kun hallitusta vastustavat keltaliivit olivat osoittaneet mieltään viikkoja. Kymmeniä erilaisia järjestelmiä Eläkeuudistus on yksi Macronin suurimmista vaalilupauksista. Hallituksen mukaan on nykymallia reilumpaa luoda yksi, pisteisiin perustuva järjestelmä kaikille kuin jatkaa nykymallilla, jossa on kymmeniä erilaisia järjestelmiä eri alojen työntekijöille. Lisäksi eläkejärjestelmää halutaan tasapainottaa kannustamalla työntekijöitä pysymään töissä 64 ikävuoteen saakka, jolloin he saisivat täyden eläkkeen. Nykyisin virallinen eläkeikä on 62 vuotta. Ammattiliitot kuitenkin pelkäävät, että ihmiset laitetaan työskentelemään pidempään alemmilla eläkkeillä. Lisäksi jopa maltilliset ammattiliitot ovat vihastuneet siitä, että eläkeikää käytännössä muutetaan. Macronilla on myös vastassaan poliitikkoihin kohdistuva, kasvava epäluottamus. Mielipidemittausten mukaan ranskalaiset kyllä haluavat eläkeuudistuksen, mutta eivät luota siihen, että poliitikot tekevät sen reilusti. Lakosta voi tulla ennätyspitkä Macronilla on paineita antaa myönnytyksiä ammattiliitoille ja lakkoilijoille, mutta hän on rakentanut poliittisen identiteettinsä sen lupauksen varaan, ettei koskaan anna periksi mielenosoittajille. Hän ei myöskään voi suututtaa liiallisella myönnytyksillä tukijoitaan, joista monet ovat perinteisen oikeiston kannattajia. Viikonlopun mielenosoittajat kuitenkin vaativat myös presidenttiä esiin. "Macron, hiljaisuutesi tappaa meidät", luki mielenosoittajien kyltissä. Toistaiseksi Macron on jättänyt ottamatta sen suuremmin kantaa lakkoihin, jotka ovat jääneet pääministeri Edouard Philippen kontolle. Länsi-Afrikan-matkallaan ennen joulua Macron kehotti ammattiliittoja aselepoon ennen joulun pyhiä. Ne ohittivat pyynnön olankohautuksella, mikä piti raideliikenteen täysin solmussa. Maanlaajuinen liikennelakko jatkui sunnuntaina 25. päivää ja näyttäisi jatkuvan ainakin kaksi viikkoa lisää. Se on myös vaarassa levitä kouluihin, kun opettajat tammikuussa palaavat lomilta. Neuvottelut jatkuvat loppiaisen jälkeen ja seuraava suurmielenosoitus on suunnitteilla ensi viikon torstaiksi. Lakosta näyttää tulevan pidempi kuin koskaan aiemmin, sillä Ranskan historian pisin lakko on kestänyt 28 päivää. Silloin se kattoi joulun 1986 pyhät ja jatkui tammikuulle 1987. Pariisin kaunein mielenilmaus Osa ammattiliitoista on saanut hallitukselta vastaehdotuksia. Sen jälkeen, kun lakkoon menneet Pariisin oopperan tanssijat tanssivat joulun alla Joutsenlampea Pariisin kaduilla, kulttuuriministeri ehdotti, että eläkeuudistukset koskisivat vain vuoden 2022 jälkeen liittyviä tanssijoita. Mielenilmausta pidettiin Pariisin kauneimpana koskaan. Myös lentäjät, matkustamohenkilökunta, poliisit ja palomiehet ovat jo saaneet myönnytyksiä. Ranskan ratatyöläiset ovat menettäneet lakon takia merkittävän määrän toimeentulostaan, ja vaativat myös myönnytyksiä. Tilanne on tulehtunut. Liikenneministeri Jean-Baptiste Djebbari on syyttänyt maan suurinta ammattiliittojen keskusjärjestöä CGT:tä "kaikkien ehdotusten systemaattisesta vastustamisesta". CGT:n johtaja Philippe Martinez vastasi sanomalla, että hallitus organisoi kaaosta ja tekee konfliktia tahallaan pahemmaksi.