Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Sähköntuotanto vesi- ja tuulivoimalla lisääntynyt tuntuvasti

Vesivoimaa on tänä alkuvuonna tuotettu jopa yli 50 prosenttia enemmän kuin keskivertovuonna, eikä luvussa ei ole vielä mukana tulvakautta. Vesivoiman tuotannon iso kasvu käy ilmi Energiateollisuuden tilastoista. – Maan eteläosan lumettomuus on kasvattanut jokien virtaamia. Vesitilanne on ollut hyvä myös pohjoisen joissa, Energiateollisuuden tiedotteessa todetaan. Vesivoiman tuotanto on ollut korkealla tasolla myös muissa Pohjoismaissa. Tuulinen alkuvuosi on kasvattanut osaltaan tuulen osuutta sähköntuotannossa. Tuulella tuotettiin Suomessa 14 prosenttia sähköstä tammi-maaliskuussa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 35 prosenttia. Leuto talvi näkyy sähkönkulutuksessa Leuto talvi ja teollisuuden vähentynyt kysyntä laskivat sähkön kulutusta yhdeksän prosenttia tammi-maaliskuussa. Teollisuuden kysynnän vähenemisen taustalla on koronaa edeltänyt matalasuhdanne ja talven työtaisteluiden aiheuttamat tuotantoseisokit. – Tammi-helmikuun lämmin sää selittää muutokset kotitalouksien kulutuksessa, koronan vaikutuksia tässä ei ainakaan vielä ole, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä . Sähkön markkinahinta on tullut alas 50 prosenttia vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Muutos ei kuitenkaan näy samansuuruisena kuluttajalle laskussa. Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta elementistä: sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron hinnasta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista. Sähköenergian myyntihinta sisältää sähkön tukkumarkkinahinnan lisäksi myyntikustannukset. Päästöjen lasku kymmeniä prosentteja Sähkön päästöt laskivat viime vuonna jo lähes neljänneksellä. Päästöttömien tuulivoiman ja vesivoiman tuotantohuiput ovat Energiateollisuuden mukaan laskeneet päästöjä entisestään tammi-maaliskuussa. – Olemme iloisia päästökehityksestä, vaikka se perustuukin osin poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Taustalla ovat jo vuosia jatkuneet yritysten investoinnit. Energiayhtiöiden strategiana on siirtyä ilmastoneutraaliin energiajärjestelmään ja ajaa päästöt alas. Suomen hiilineutraaliustavoite 2035 ei todellakaan ole energia-alasta kiinni, Leskelä toteaa. Lähivuosien sähkön kysyntä- ja hintanäkymät ovat Leskelän mukaan kuitenkin epävarmat, kun koronaepidemian talousvaikutusten kestoa ja laajuutta ei vielä tunneta.