Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Mihin olet menossa väsynyt Eurooppa?

Euroopasta on puhti poissa. EU:n jäsenmaat rimpuilevat koronakoukussa. Triljoona budjetilla ja siihen kytketyllä 750 miljardin bonusrahalla yritetään huojuvaa rakennelmaa pitää pystyssä. Epätietoisuus tulevasta huolettaa jo suurimpiakin maailmantalouksia, joista Euroopan talous on pitkälle riippuvainen. EU:n jäsenmaiden talouksista vain Saksa voidaan laskea merkittäväksi. Vuoteen 2050 mennessä maailman talousmahtien joukossa ei ole yhtään eurooppalaista valtiota. Myös kansantuotteen kehittyminen hidastuu koko EU-alueella ja sen ohittaa jopa Intia puhumattakaan Kiinasta ja Yhdysvalloista. EU:n kasvun esteenä tulee olemaan osaavan työvoiman riittävyys ja niinpä 30 vuoden kuluttua meillä on 68 miljoonan vaje osaajista. EU:lta puuttuu yhteinen turvallisuuspolitiikka ja sen myötä tarpeelliset varautumisohjelmat myös siviiliajan uhkiin. Koronaepidemia yllätti niin jäsenmaat kuin komission. Brysselin hallintokortteli ei ole panostanut riittävästi kattavaan tiedotusjärjestelmään. Kukin jäsenmaa on saanut hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla. EU:n kustannusrakenteet ovat kilpailijoita korkeammat niin työvoimaosalta kuin muuttuvien kustannusten kuten energian ja sähkön osalta. Tilannetta vaikeuttaa entisestään yhtenäisen eurooppalaisen energiapolitiikan puuttuminen. EU:n ilmastotoimet eivät voi edetä enne kuin siitä on sovittu jäsenmaiden kesken. Verotuksen epäyhtenäisyys ja erilaiset työlainsäädännöt ovat estäneet jäsenmaiden välisiä infra-ja kehittämishankkeita. Ainoastaan Saksa on onnistunut 2003-4 toteutetulla sosiaali- ja työvoimareformilla parantamaan kilpailukykyä. Sellaiseen toisesta akselivaltiosta Ranskasta ei näytä löytyvän kykyä. Puolitiehen jäänyt sisämarkkinoiden kehitys on pudottanut alueen kansantuotetta arviolta 2-3 prosentilla. Myös yhtenäisen ja nykyteknologiaan perustuva liikenneverkko on jäämässä kauaksi Aasian kasvumaista. EU:ta kattavan teollisuuspolitiikan puuttuminen on johtanut yhteisten varojen tehottomaan käyttöön. Jokainen jäsenmaan rakentaa omia ohjelmiaan, jonka seurauksena syntyy EU:n sisäistä kilpailua. Tuskinpa kukaan on pystynyt kirjaamaan ylös kaikkia niitä kymmenissä tuhansissa laskettavia kehittämishankkeita tai edes arvioimaan niiden todellista vaikutusta EU:n talouden kasvuun. EU:n perustamisasiakirjoja on 140 000. Toiset niistä ovat tarkoitettu jäsenmaita sitoviksi ja toiset ohjeellisiksi. Perusperiaatteena on jäsenmaiden tasavertaisuus ja kansalaisten perusoikeudet, joita täydentävät ns. neljä vapautta. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa perusperiaatteiden noudattaminen tai niiden kunnioittaminen katsotaan tarpeettomaksi. Tosiasiahan on, että nykyisillä pelin säännöillä koko EU:n tulevaisuus on vaakalaudalla ja pahimmillaan voi johtaa sisäisiin konflikteihin ja vaikutusvallan heikkenemiseen. Onkin paikallaan kysyä ”Quo vadis Europa – mihin menet Eurooppa? Paavo Kajander Metsänhoitaja, Pori