Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Toivon kipinöitä ajattelijoiden kynästä

Näinä aikoina lehdissä näkee viisaiden ajattelijoiden maailmaa parantavia tekstejä. Niiden pohjalta voi miettiä, kajastaisiko tulevaisuudessa sittenkin valo pimeyden sijaan. Tietokirjailija Olli Tammilehto nosti Turun Sanomissa (22.1.) kissan pöydälle toteamalla, että katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii kasvupolitiikasta luopumista. Tämä on talousihmisille mahdoton yhtälö, mutta Tammilehto ei anna heidän haaveilleen armoa. ”Pyrkimällä jatkuvaan taloudelliseen kasvuun ihminen tuhoaa vähitellen luonnon ja lopulta myös itsensä”, hän vakuuttaa. Isomman kissan, melkein leijonan, nosti pöydälle Suomen Kuvalehdessä (3/2020) esseisti Tommi Melender, jonka näköpiirissä kajastaa nuoruuden uhkakuvien jälkeen vielä suurempi pelko. ”Kolmas maailmansota ei enää uhannut, mutta ihminen, tuo roisto ja tunari, oli ydinpommiakin vaarallisempi joukkotuhoase, etenkin länsimainen, demokratian ja markkinatalouden kuolemanuskontoon sitoutunut ihminen”, Melender kirjoittaa. Kansainvälisen ilmastopaneelin viestin mukaan tilanne ryöstäytyy hallinnasta, ellei lämpötilan nousu pysy alle kahdessa asteessa. Hiilineutraalius tarvitaan 30 vuodessa. ”Se vaatii täyskäännöstä maailmantaloudessa, joka edelleen nojautuu 80-prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin. Muutokset tuntuisivat jokaisen länsimaisen kuluttajan arjessa, kaikki elämäntyylit menisivät uusiksi”, Melender päättelee. Hän nostaa kirjoituksessaan esille myös yhteiskuntamme kirkaskatseisimman ajattelijan, kalastaja-kirjailija Pentti Linkolan tuhon ennusteet. Viimeisimmässä kirjassaan ”Voisiko elämä voittaa” (2004) Linkola silti hahmottelee pelastumisen tietä. Edellytyksenä olisi keskusjohtoinen väestön kulutusta säätelevä yhteiskunta, josta puuttuisivat sellaiset utopiat kuin yksilön ja yrittämisen vapaus. Äskettäisen uutisen mukaan Etelämanner lämpenee ennätystahtiin. Jäätiköiden sulaminen merkitsisi merenpinnan nousua jopa yli 50 metrillä. Ymmärsithän? Kun ilmasto lämpenee kolmella asteella, se ajaa yli miljardi ihmistä pakolaisiksi. Miten me reagoimme, kun nämä massat lähtevät liikkeelle, Melender pohtii. Masentavista näkymistä huolimatta hän jättää ilmaan heiveröisen toivon kipinän: ”Synkät skenaariot ovat toistaiseksi vain oman ajatteluni tuotoksia. Ehkä ne sellaisiksi myös jäävät.” Tuomo Hurme Kirjoittaja on Euran Honkilahdella asuva luonnon- ystävä, luontovalokuvaaja ja eläköitynyt toimittaja.