Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Miksi ympäristömyötäinen jätevesi voidaan laskea mereen, jos se on kelvotonta vesistöihin ja maaperään?

Erilaisten positiivisten mielikuvien luominen suurelle yleisölle on monelle yritykselle hyvä keino selvitä hankalienkin asioiden kertomisesta. Fortum Waste Solution kertoi laajalla rintamalla tiedotusvälineiden kautta aloittavansa Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen toiminnan Porissa. Johtaja Kalle Saarimaa kertoi toiminnan aloittamisen olevan tärkeä askel koko Suomen jätehuollon kannalta. Tätä kiistanalaista prosessia oli nyt alettu kutsua ympäristömyötäiseksi ja lain mukaiseksi tavaksi käsitellä tuhkia. Tuhkankäsittelyprosessi vähentää hiilidioksidipäästöjä 94,3 prosenttia. Kysyn siis jälleen kerran johtaja Saarimaalta, että missä Kirrisannan ja Peittoonkorven välillä nämä säästöt syntyvät? Kirrisannan uudessa laitoksessa ei ole tietääkseni yhtään hiilidioksidia vähentävää laitetta, eikä siellä hiilidioksidia synny nytkään, eikä ole syntynyt ennenkään, kun tuhkajäte on sekoitettu sementtiin. Väitän, että tämä lukema on täysin teoreettinen ja perustuu ainoastaan sementin valmistusprosessissa tehtaalla syntyviin lukuihin, joita nyt Fortumilla sitten sovelletaan vihreän imagon mielikuvan vahvistamiseen. Edelleen johtaja Saarimaa kertoo tiedotteessa vain prosessissa erotettavasta suolasta, jolla tavalliselle yleisölle luodaan mielikuva kaupan hyllyn Jozo-paketin lumivalkeasta, puhtaasta jauheesta. Mereen pumpataan kuitenkin maantiesuolaa, joka on täysin erilainen tuote kuin ruokasuola. Kaiken lisäksi tämä suolaseos on likaista ja sisältää runsaasti epäpuhtauksia, muun muassa syanidia ja raskasmetalleja, joita ei saada poistettua tuhkanpesulaitoksen jätevesikäsittelyssä. Kuluneena vuonna Fortum yritti saada lupaa myydä tätä jätevettä maanteiden suolaukseen, mutta ely-keskus piti sen sisältämiä epäpuhtauksia liian myrkyllisenä sen joutuessa valumavesien kautta vesistöihin ja pohjavesiin, eikä myöntänyt lupaa. Tässä kohtaa voitaisiin todellakin miettiä ja kysyä, miksi tämä jätevesi voidaan laskea mereen, jos se on kelvotonta vesistöihin ja maaperään? Onko luvan perusteena ollut kyse laskelmista, joita ovat tukeneet hyvin pitkälti teoreettisiin laskelmiin ja mallinnuksiin perustuvat asiantuntijaselvitykset? Tuskin edes Fortumilla uskotaan siihen, että ympäristövaikutukset tulevat olemaan pieniä. Uskoisin, että parempi olisi vain toivoa ympäristövaikutusten olevan pieniä, kun kuitenkin on tiedossa kalsiumkloridin myrkyllisyys ekosysteemille. Pesty, edelleen likainen, tuhka tullaan viemään kaatopaikalle Peittoonkorpeen, jossa Porin kaupunki on aloittanut pikavauhdilla hulevesiviemäreiden rakentamisen. Hulevedet johdetaan Luotsinmäelle, ei siis enää lähiojan kautta mereen. Porin ympäristövastaavan mukaan, tämä on vain varotoimenpide ja mitään päästöjä ei ole havaittu aikaisemmin? Auttaisikohan tässä vielä edesmennyt fakiiri Kronblom, joka taikoi asiat hyvälle mallille lisäämällä suolaa, suolaa, enemmän suolaa? Tapio Hacklin Pori