Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

THL:n mallinnus jakaa väestön neljään ryhmään - tartuttavuus 7 vuorokautta

Koronavirusepidemia on herättänyt enemmän kysymyksiä kuin mihin on pystytty vastaamaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut maaliskuun loppupuolella mallinnuksen, joka pyrkii antamaan osviittaa epidemian suunnasta. THL:n mallinnuksessa on otettu huomioon perusasiat, kuten koronaviruksen leviäminen pääasiallisesti pisaratartuntana. Se sanelee, miten virus leviää väestörakenteessa esimerkiksi eri-ikäisten ihmisten keskuudessa. THL on julkaissut mallinnuksensa 25. maaliskuuta. Sen mukaan koronavirusepidemia kestää Suomessa heinäkuuhun tai syyskuuhun saakka. Mallinnuksessa on myös otettu ikäryhmien kontaktimatriisilla huomioon, miten eri-ikäiset ihmiset ovat tekemisissä toisten ikäryhmien kanssa ja paljonko heillä on kontakteja päivässä. Neljä ryhmää väestössä Mallinnuksessa on tarkasteltu erikseen tartuntoja ja sairastumisia. Ihminen voi saada tartunnan ja levittää sitä oireettomanakin. Osalla tartunta aiheuttaa sairastumisen. Mallinnuksen yksi tarkoitus on arvioida tartuntojen ja sairastuneiden suhdetta. Tartuntoja katsottaessa väestö jaetaan neljään ryhmään; alttiisiin, tartunnan saaneisiin, tartuttaviin ja immuuneihin. Koska kyseessä on uusi virus, jolle ei ollut ennestään suojaavia vasta-aineita, koko väestö oli altis. – Kun tartuttavuus loppuu, yksilön oletetaan olevan immuuni. Se ei aina tarkoita, että oireet loppuisivat, mutta mahdolliset leviämistavat ovat poistuneet kierrosta, mallinnusryhmän jäsen ja Turun yliopiston professori Kari Auranen kommentoi THL:n webinaarissa maanantaina. THL:n mallinnuksessa koronaviruksen latentti vaihe kestää kolme vuorokautta. Silloin ihminen ei kärsi oireista eikä levitä tautia. Itämisaika, eli aika tartunnasta oireisiin on viisi vuorokautta. Mallinnuksessa tartuttavuus on seitsemän vuorokautta. Aika jolloin ihminen pystyy tartuttamaan virusta eteenpäin on kaksi vuorokautta ennen oireiden alkamista ja viisi vuorokautta oireiden alkamisen jälkeen. – Tartuttavuutta on vaikea havaita ennen oireita. Siinä on selvä ero sars-tautiin, joka oli tarttuva vasta, kun oireet olivat selvästi alkaneet. Silloin potilas oli erittäin helppo eristää. Koronaviruksessa on hankalaa, kun oireettomatkin voivat tartuttaa, THL:n johtava ylilääkäri Tuija Leino sanoi webinaarissa. Kuolleiden arviota liioiteltu Tartuntojen lisäksi on tärkeä katsoa sairastumisia. Mallinnuksen pohjana ovat toimineet luvut, jotka on saatu Kiinan Wuhanista ja Hubein maakunnasta. Siis alueelta, josta koronavirus lähti liikkeelle. Kiinasta on saatu tietoja muun muassa sairaalahoitoon joutuneista, tehohoitoon joutuneista ja kuolleista. Kiinasta on saatu tietysti myös tietoa testattavien ihmisten ja tartuntatapausten määristä, mutta luvut on kyseenalaistettu. Samoja asioita on katsottu Suomessa. Viruksen leviämistä kuvataan tartuttavuusluvulla, eli R0-luvulla. Sen voi laskea monella tavalla. THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä sanoi, että R0-luvun mallinnuksessa onkin hankalaa, kun eri maat testaavat eri tavoin. Se vaikuttaa suoraan havaittujen tautitapausten määrään. – Kiinassa ei alkuun testattu ketään. Sitten testattiin valtavia määriä, kun tauti oli levinnyt. Samoin Italiassa oli ensin sairaita ja sitten testejä. Suomessa ja Saksassa se meni vähän toisin päin. Ensin tehtiin testejä ja sitten on tullut vasta sairaita. Perustartuttavuusluvun arvoja voidaan arvioida päivittäisistä tapausmääristä suhteutettuna sairaalahoidon päivittäiseen tarpeeseen iän tuomat riskit huomioiden. R0-luvun voi laskea myös kuolemantapauksista laskien jo tietoon tulleista luvuista taaksepäin. THL:n tutkijaryhmän ja muiden kuolemantapauksista laskemat R0-lukemat vastaavat toisiaan. – Tässä mallissa kuolleisuus tartuntaa kohti on 0,1-0,2 prosenttia. Täytyy sanoa, että joissakin malleissa kuolleita oletetaan syntyvän tartuntaa kohti paljon enemmän, kun tartunnan saaneita Wuhanissa on niissä vain vähän, Vänskä sanoi. Esimerkiksi yksi riippumaton suomalaistutkijoiden ryhmä on laatinut huomattavasti THL:n mallinnusta pessimistisemmän arvion.