Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Muistisairaiden eheä hoitopolku saatava kuntoon

Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta henkilöä. Yhden muistisairaan hoidon kustannukset ovat keskimäärin 30 000 euroa vuodessa. Ympärivuorokautisessa hoivassa kustannukset nousevat jo keskimäärin 160 euroon vuorokautta kohden eli 58 000 euroon vuodessa. Kustannuksia kasvattaa se, ettei Suomessa toteudu muistisairauksien eheä hoitopolku. Kunnat tekevät taloudellisessa paineessa ratkaisuja ja harkitsemattomia säästöjä, joissa ei huomioida muistisairaiden erityistarpeita. Näin toimien pitkällä aikavälillä kustannukset edelleen kasvavat. Muistisairausdiagnoosin viivästyminen hidastaa oikeaan hoitoon pääsyä ja lisää kustannuksia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sen tehokkaammin sitä voidaan hoitaa. Tällä hetkellä diagnoosin saaminen kestää keskimäärin kaksi vuotta ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Valitettavasti muistisairauksiin liittyvä kielteinen leima estää ihmisiä hakeutumasta ajoissa tutkimuksiin. Ongelmana ovat myös tiedon ja osaamisen puutteet. Ammattilaisetkaan eivät aina tunnista muistisairauksiin liittyviä oireita riittävän ajoissa. Muistihoitajia ja -lääkäreitä on edelleen liian vähän. Kuntoutusta ja kuntouttavaa toimintaa ei aina ole tarjolla ja kotihoito usein laitostaa muistisairaan neljän seinän sisälle. Toimintakyvyn heikkeneminen nopeuttaa omasta kodista pois muuttamista. Yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseksi on nopeiden toimenpiteiden aika. Erityisen tärkeää on selvittää ja tarvittaessa luoda muistisairaan hoitopolku diagnoosista palvelutarpeen arvioinnin kautta tarvittaviin palveluihin. Lääketieteellisen näytön rinnalle on saatava näyttöön perustuva hoitotyö ja - sosiaalityö. Tällä hetkellä hoito- ja hoivahenkilöstön osaaminen muistisairauksista ei ole riittävää, mikä kuormittaa myös ammattilaisia itseään ja heikentää alan vetovoimaa. Muistisairaita ei voi hoitaa kuka tahansa ja määrältään riittävän henkilökunnan lisäksi on varmistettava henkilöstön ammattitaito ja osaaminen. Henkilökunnan vähyys ja osaamisen puutteet tulevat esille muun muassa siinä, että Suomessa käytetään hoidossa kansainvälisesti vertailtuna paljon rajoittamistoimenpiteitä, muun muassa rauhoittavia lääkkeitä. Rauhoittavilla lääkkeellä saadaan aggressiivisuus pois, mutta perimmäinen syy esimerkiksi kipu, pelko tai reagointi hoitajan epäasialliseen käyttäytymiseen ei poistu, ja samalla lääkitys voi viedä toimintakyvyn ja tehdä muistisairaasta täysin autettavan vuodepotilaan. Merja Mäkisalo-Ropponen Kansanedustaja, (sd.)