Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kun kansanedustaja avaa suunsa, siinä puhuu räväkän poliitikon lisäksi lainsäätäjän ääni - se olisi hyvä pitää mielessä

Kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) vieraslajipuheiden jälkeistä kädenvääntöä seuratessa ei voinut välttyä historian siipien havinalta. Se on hyvä, sillä on niitäkin, joiden mielestä mäenpääläistä puheenpartta ei ole kuunaan kuultu. Ei ehkä ihan sananmukaisesti samanlaista, mutta on sitä käyttäytymisen suhteen "osattu" ennenkin. Muistellaan vähän. Kun Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) perustaja, tullineuvos Veikko Vennamo pääsi kansanedustajana ääneen, häntä ei niin vain pysäytetty. Yritystä kyllä oli. Vennamohan puhui eduskunnan täysistunnoissa pyytämättä, mutta ei yllättäen. Sellainen asia kuin puheenvuoron pyytäminen puhemieheltä, ei Vennamoa hidastanut. Toukokuun 28. päivänä 1974 puhemies V.J. Sukselaisen pinna paloi. Kun Vennamoa ei muuten saatu lopettamaan, Sukselainen keskeytti istunnon ja tyhjensi niin salin kuin lehteritkin. Vennamo kannettiin jakarandatuolissaan ulos eduskuntasalista. Suomen Uutisten mukaan uloskannossa "väkivalta oli aseena eduskunnassa" (30.5.1974). Vielä 1980 Vennamo itse muisteli samassa lehdessä "lapualaista tyyliä". Some -aikakautta haukutaan siitä, että nyt käydään asian sijasta kiinni henkilöön. Mutta niin käytiin ennenkin. Muistellaanpa vuoden 1999 eläkepoliittista väittelyä. Silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) tunnetaan miehenä, jonka puheenparsi on hidas, mutta iskultaan raskas. Väittelyn tuoksinassa Lipponen tuli pohtineeksi ääneen Mauri Pekkarisen (kesk.) tukan alta löytyvän järjen määrää. Se ei ollut kovin kivasti sanottu miehelle, joka käyttää hiuslisäkettä. Lipposessa oli kuitenkin miestä pyytämään Pekkariselta anteeksi. Hän totesi, että vaikka viittaus oli tahaton, se oli myös täysin sopimaton ja perustelematon. Anteeksipyynnön perinteen soisi eduskunnassa jatkuvan. Räväkän kannanoton ja mauttoman huumorin rajaa olisi myös hyvä miettiä. Täytyy muistaa, että eduskunta on paikka, jossa säädetään lait. Kun kansanedustaja avaa suunsa, siinä puhuu räväkän poliitikon lisäksi lainsäätäjän ääni. Se on vakava asia.