Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porin sivistyslautakunnan poliitikot tunnustivat realiteetin - heidän päätöksillään ei ole arvoa

Porin kaupungin sivistyslautakuntaa voi helposti syyttää rintamakarkuruudesta, kun lautakunta päästi käsistään 4,4 miljoonan euron säästölistan. Ennen lopullista päätöstä asiantuntijalautakunta otti aikalisän ja siirsi säästölistan käsittelyä viikolla. Tuumaustauosta ei ollut apua. Lautakunta ei kertonut säästöistä näkemystään, ei muuttanut listasta mitään, vaan lykkäsi asian vain eteenpäin. Lautakunta toimi kumileimasimena. Vielä toukokuun alussa sama porukka hermostui, kun kouluverkkouudistus ja Pori Sinfonietan siirtäminen yritettiin viedä päätöksentekoon lautakunnan ohi. Aikatauluja muokattiin ja lautakunta sai antaa lausuntonsa. Tosin tuolloinkin päätöksenteko oli muodollista, sillä lopulta asiasta sovittiin ryhmänjohtajien kesken. Asiantuntijalautakunnan rooli oli olematon. On vielä yksi tapaus, joka selittää lautakunnan käyttäytymistä. Sivistyslautakunta käytti poliittista harkintaa reilu vuosi sitten ja esitti valtuustolle muun muassa Käppärän kirjaston sulkemista osana vuodenvaihteen säästöpakettia. Käppärän kirjastosta tuli kokoaan isompi kysymys. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen (sd.) käveli lautakunnan kannan yli ja esitti talousarvioesityksessä kirjaston säilyttämistä. Molemmat tapaukset vaikuttavat nyt lautakunnan toimintaan ja kertovat päätöksentekokulttuurin ongelmista. Lautakunnan tekemisillä ei ole vaikutusta päätöksentekoon, vaan se joko ohitetaan tai sen päätösten yli kävellään. Sivistyslautakunta teki itse asiassa oikean arvion tuoreessa päätöksessään. On turha käsitellä säästölistaa, koska lautakunnan työllä ei ole arvoa. Rintamakarkuruuden sijasta lautakuntaa voi kiitellä realismista. Toinen kysymys on, että toteutuuko kunnallisen päätöksenteon ideaali, kun tosiasiassa lautakunnalle ei ole lainkaan valtaa. Toimialojen säästölistat ovat tuoneet raadollisesti esiin sen, mistä kaikesta joudumme leikkaamaan. Tuntikehysleikkaukset tarkoittavat, että Porissa karsitaan 162 viikkotuntia eli seitsemän opettajan työt. Koulunkäyntiohjaajien määrää vähennetään kolmanneksella. Nämä ovat suoraan pois lapsilta ja nuorilta. Yhtä kohtuuttomalta tuntuvat vanhuspalveluiden yksiköiden lakkautukset. Näinkö me kohtelemme ikääntyviä omaisiamme? Selvittämättä on se, miten säästöjä saadaan aikaan. Taustalla on kaupunginhallituksen yt-päätös, jossa rajattiin pois mahdollisuudet olennaisten palvelussuhteen ehtojen heikentämiseen, osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen ja irtisanomisiin. Miten tähän sopii opettajien työn määrän leikkaaminen ja koulunkäyntiavustajien vähentäminen? Tai jos perusturvan säästöesityksen mukaisesti lakkautetaan eri yksiköitä, eikö se tarkoita, että vähintään henkilökunnan työpaikan sijainti ja työnkuva muuttuu. Ovatko tällaiset muutokset olennaisia heikennyksiä? Jos ovat, mistä säästöt revitään? Kirjoittaja on vastaava päätoimittaja.