Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Joka neljäs pitää etnisen vähemmistön solvaamista rikollisena, yli puolet paheksuttavana

Joka neljäs suomalainen pitää rikollisena sitä, että kaikkien johonkin etniseen vähemmistöön kuuluvien väitetään olevan rikollisia. 57 prosenttia sanoo sen olevan paheksuttavaa. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön syyskuussa tehdystä tutkimuksesta. Haastatteluja tehtiin 1 127. Enemmistö kokee kansanryhmän nimittämisen roskaväeksi tai sukupuolivähemmistön leimaamisen synnintekijöiksi paheksuttavaksi. Joka viides kokee nämä väitteet rikolliseksi. Saatuja tuloksia saattaa tutkimuksen tekijöiden mukaan selittää se, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on varsin harvinainen rikosnimike, eikä kansalaisilla välttämättä ole tiedossa tällaisen rikoksen tunnusmerkistöä. Vain joka kymmenes pitää rikollisena sitä, että väittää jonkin puolueen kannattajia rasisteiksi, mutta selvä enemmistö paheksuu sitä. Enemmistön mielestä on myös moitittavaa väittää humalassa tappamisen olevan suomalaisten kansallinen erityispiirre. Noin kymmenesosa kokee tällaisen väitteen rikolliseksi teoksi, neljäsosa sananvapauden piiriin kuuluvaksi ilmaukseksi. Yli kuusi kymmenestä katsoo, että valkoihoisen väittäminen lahjattomammaksi kuin tummaihoinen tai suomalaisen väittäminen afrikkalaista älykkäämmäksi on paheksuttavaa. Perussuomalaisten tukijoista keskimääräistä useampi hyväksyy etnisten vähemmistöjen julkisen leimaamisen. Vasemmistoliiton ja vihreiden tukijoista noin puolet kokee tällaiset ilmaukset muita useammin rikoksiksi. Jonkin puolueen kannattajien nimeämisen rasisteiksi saa eniten hyväksyntää vasemmistoliiton ja vihreiden tukijoilta. Perussuomalaisten kannattajissa taas on keskimäärää enemmän niitä, joiden mielestä jonkin puolueen kannattajien luonnehtiminen rasisteiksi on rikollinen teko. Enemmistön mielestä on moitittavaa väittää humalassa tappamisen olevan suomalaisten kansallinen erityispiirre. Noin kymmenesosa kokee tällaisen väitteen rikolliseksi teoksi ja neljännes sananvapauden piiriin kuuluvaksi ilmaukseksi. Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa määritellään vihapuheeksi kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Tämä koskee niin aggressiivista, suvaitsematonta kansalaismielisyyttä kuin vähemmistöjen, siirtolaisten ja siirtolaistaustaisten ihmisten syrjintää ja vihamielisyyttä heitä kohtaan. Suomen lainsäädäntö ei määrittele erikseen viharikoksen käsitettä. Kuitenkin vihapuhe voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Niistä tavallisin on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Kiihotus kansanryhmää vastaan on puhetta tai kirjoitusta, jonka tarkoitus on halventaa tai pelotella kansanryhmää tai lietsoa väkivaltaista tai syrjivää toimintaa kansanryhmää kohtaan. Yleensä kansanryhmällä tarkoitetaan rodun, etnisen taustan, kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden määrittämää ryhmää.