Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Muistatko Jämijärven turman vuonna 2014: kahdeksan laskuvarjohyppääjää kuoli - yhtäläisyyksiä Uumajan tragedian kanssa

Ruotsissa sunnuntaina sattuneessa ilmailuonnettomuudessa menehtyi yhdeksän ihmistä. Viisi vuotta sitten Suomessa sattui yhtä harvinainen onnettomuus, kun kahdeksan ihmistä menehtyi laskuvarjohyppääjiä kuljettaneen pienkoneen maahansyöksyssä. Satakunnan Jämijärvellä tapahtunut lento-onnettomuus pääsiäissunnuntaina 20. huhtikuuta 2014 on yksi maailman tuhoisimpia pienkoneonnettomuuksia. Niitä on tapahtunut Euroopassa vain kourallinen. Kone kuljetti laskuvarjohyppääjiä, kun neljän kilometrin korkeudessa koneen oikea siipi katkesi ilmassa hallitsemattoman lentoliikkeen aikana ja vääntyi hyppyoven eteen kohtalokkain seurauksin. Lentäjä ja kaksi matkustajaa ennättivät pelastautua hyppäämällä ohjaamon ovesta ulos ennen koneen maahansyöksyä. Muut kahdeksan matkustajaa menehtyivät jäätyään mottiin koneen sisälle. Uumajan ja Jämijärven pienkoneonnettomuuksissa on joitain yhtäläisyyksiä. Suomen Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi muistaa viiden vuoden takaisen Jämijärven onnettomuuden hyvin. Onnettomuustutkintakeskus saa muiden pelastusviranomaisten tapaan ensitiedot onnettomuuksista. – Muistan yhä, kun näin Jämijärven onnettomuuden ensitiedon. Vaikka se oli lyhyt tapahtumakuvaus, muistan ymmärtäneeni, että onnettomuus oli paha, hän kertoo vakavana. Hän otti puhelimen käteen ja alkoi toimia keräten tutkijatiimin lähetettäväksi paikan päälle. Hän työskenteli aktiivisesti tutkijoiden kanssa raportin julkistamiseen saakka. Elektroniset laitteet tutkitaan Nurmi tietää kokemuksesta, miten tutkinta etenee tästä eteenpäin Ruotsissa. Ensin kartoitetaan kaikki koneessa tai matkustajilla päällä olleet elektroniset seurantalaitteet. Lentäjällä on voinut olla apunaan suunnistuslaitteita ja laskuvarjohyppääjillä erilaisia korkeutta mittaavia laitteita. – Kone on voinut näkyä myös tutkassa, sillä ilmatilaa seurataan laitteilla koko ajan, Nurmi kertoo. – Tehdään paikkatutkintaa ja haastatellaan silminnäkijöitä. Etsitään tallentimia ja tarkistetaan radioliikennettä. Selvitetään millainen kone on ollut ja mikä on ollut sen lentokelpoisuus. Tietojen pohjalta tehdään analyysi ja sitten annetaan mahdolliset suositukset, mutta tämä voi viedä vuoden päivät, hän sanoo. Jämijärven onnettomuuden tutkinta oli samantyyppistä kuin Ruotsissa. Pienkoneissa ei yleensä ole lentoturmatallenninta eikä lentäjän ohjaamoäänitallenninta. – Muistelen, että yhdistimme yli parikymmentä eri tietolähdettä pienkoneen lentotilan rakentamiseen. – Kun olimme saaneet koneen liiketilan selville, saatoimme alkaa laskemaan voimia, mitkä olivat koneeseen vaikuttaneet, hän sanoo. Ruotsissa tutkinnasta vastuun on ottanut Ruotsin onnettomuustutkintakeskus (Statens haverikommission). Rekonstruktio vanerimallin avulla Nurmi kertoo, että hänen johtamansa Onnettomuustutkintakeskus teki yhdessä Puolustusvoimien kanssa rekonstruktion onnettomuudesta vanerimallin avulla. – Sen avulla pystyimme havainnoimaan esimerkiksi kuinka ahdasta koneessa oli, kun matkustajat olivat kaikki sisällä, hän kertoo. Suomen ja Ruotsin viiden vuoden aikana sattuneet traagiset pienkoneturmat ovat poikkeuksellisia. – On todella harvinaista Pohjoismaiden sekä maailman mittakaavalla, että näin monta ihmistä kuolee pienkoneturmassa samalla kertaa, hän kertoo. Siinä itsessään ei ole mitään erikoista, että pienkoneessa on samaan aikaan niin monta matkustajaa lentäjän lisäksi. – Määrällä ei ole merkitystä, mikäli lentäjä sekä matkustajat tietävät, miten koneessa ollaan ja miten mennään istumaan, jotta paino jakautuu koneen sisällä tasaisesti, hän sanoo. Nurmi ei halua lähteä arvailemaan onnettomuuden syitä. – Se ei kuulu minulle, sillä en yhtään tiedä mitä siellä on tapahtunut, hän sanoo. Jämijärven tutkinta vei Onnettomuustutkintakeskukselta vuoden, joten Nurmi arvelee, että sama aika voi mennä Ruotsinkin tapauksessa. Poikkeuksellisia onnettomuuksia Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja ei ole vielä saanut yhteydenottoa ruotsalaisilta kollegoilta, vaikka he tekevätkin tiivistä yhteistyötä. – Se saattaa tarkoittaa sitä, että Suomella ei ole suoraa yhteyttä tapahtuneeseen. Pienkonetta ei ole rekisteröity Suomeen tai suomalaisia ei ole ollut osallisena onnettomuuteen, hän arvelee. – Itse asiassa en usko, että sieltäpäin ollaan yhteydessä meihin. Olen luottavainen, että Ruotsin erinomainen kollega-organisaatio selvittää sen, mitä selvitettävissä on. – Nyt pitää vaan malttaa odottaa virallisen tutkinnan valmistumista, eikä lähteä itse arvailemaan onnettomuuden syitä. Trafi muutti ilmailumääräyksiä Kahdeksan ihmisen kuoleman aiheuttanut Jämijärven turma johti muutoksiin ilmailumääräyksissä. Trafi muutti määräyksiä harrastelijavoimin rakennettuihin koneisiin liittyen. Mikäli kone ei ole tyyppihyväksytty, maksimimäärä hyppääjiä saa olla koneessa kuusi.