Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kauppakeskus Tarvontori häviää Rauman kaupunkimiljööstä – Purkutyö ja rakennusainesten lajittelu puolen vuoden urakka

Kaupunkikeskustan miljööseen tulee Raumalla iso muutos ja tilaa uudelle rakentamiselle lähimmän puolen vuoden kuluessa. Vuonna 1972 valmistuneen entisen Sokos-tavaratalon ja sittemmin kauppakeskus Tarvontorina tunnetun rakennuksen purkutyö on päässyt vauhtiin. Rakennuksen purkutyön urakoivan Timantti-Nieminen Oy:n toimitusjohtaja Tero Nieminen sanoo Tarvontorin olevan varsin tyypillinen elementtirakentamisen korkeasuhdannekauden edustaja. Rauman oloissa purkukohde on varsin mittava, sillä rakennuksella on pinta-alaa runsaat 7 000 neliömetriä. Tavoiteaikataulu on, että tontti on tasaisena ensi vuoden maaliskuussa. Nykyaikaisin menetelmin työ käy varsin ripeästi, mutta vie toki aikansa, sillä purkaminen tehdään järjestyksessä ja lajitellen. Vastaavan mitta- ja ikäluokan rakennuksia on purettu ja puretaan parhaillaan toisaalla Raumalla. Yhteistä niille on 1960- ja 1970-luvun elementtirakentamisen tyyli ja tekniikka. Lisää on tiedossa, sillä pelkästään Rauman kaupunki purkaa Nanun ja Hj. Nortamon koulut, paloaseman ja todennäköisesti uimahallin, kun Karin kampus on valmistunut vuonna 2023. – Meillä on menossa Raumalla nyt viisi kohdetta. Edellinen vastaavan kokoinen oli Lyseon peruskoulun purkutyö, joka valmistui alkuvuodesta, Tero Nieminen lisää. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.) Tarvontorin kauppakeskusrakennus puretaan perustusanturoita myöten eli koko rakennus väistyy maisemasta. Purettavana on kaksi maanpäällistä kerrosta sekä kaksi maanalaista betonirakenteista väestönsuojatilaa. Tero Nieminen kuvaa rakenteita varsin vankoiksi, sillä ne on mitoitettu kattopysäköintialuetta varten. Kattoparkkiin oli sallittu ajaa massaltaan kahden tuhannen kilon ajoneuvolla ja parkkipaikkoja oli kymmeniä. Tästä voi laskea rakenteiden mitoituksen. Nykyaikaisella konevoimalla betonirakenteet saadaan kuitenkin särjettyä ongelmitta. Mutta lekaa ja ihmistyövoimaakin tarvitaan. Betonirakenteiden massiivipurkua edeltää valikoiva eri rakennusmateriaalien ja taloteknisten varusteiden purku ja lajittelu. Oma lukunsa on haitallisia aineita, erityisesti asbestia sisältävien osien suojattu purkaminen. Asbestia 1960- ja 1970-luvun rakennuksissa tunnetusti riittää. – Sitä on seinissä tuulensuojalevyissä ja ulkoseinälevyissä sekä putkissa eristeenä. Asbestihan on materiaalina tavallaan erinomainen, se ei lahoa, eikä pala. Ongelmallinen ja haitallinen se toki on pölisevänä, ja siksi purettava huolellisesti ja paketoitava hävitystä varten. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.) Säännösten mukaisesti ennen betonirakenteisiin kajoamista rakennuksesta puretaan ja lajitellaan erilleen kierrätyskäyttöön metallit, sähköosat, kaapelit sekä jätteeksi menevät jakeet. – Työ tehdään niin, että viimeisessä vaiheessa purettavaksi jäävät betonirakenteet ja niiden raudoitukset, Tero Nieminen jatkaa. Rakennusta ei siis noin vain lyödä tai räjäytetä kasaan, ja nosteta kuorma-auton lavalle ja ajeta kaatopaikalle jätteenä läjitettäväksi. – Tai voisihan niinkin tehdä, mutta sekajätteenä se maksaisi noin 200 euroa tonnilta, Tero Nieminen toteaa. Euro on siten tehokkaana ohjurina ja konsulttina järjestyneeseen työmenettelyyn. Tarvontorin rakennus on ollut viime vuodet tyhjillään ja käyttämättä. Ihme kyllä rakennus ja sen ikkunat ovat säästyneet odotuksen vuodet ehjänä ilkivallantekijöiltä. Tero Nieminen kertoo, että ikkunat poistetaan sisäpurkutöiden jatkoksi. Rakennuksessa on alkuperäiset tasolasiset ikkunaruudut ja suunnitelmana on rikkoa ne työntämällä sisätiloihin.Tämän jälkeen lasimurska toimitetaan kierrätykseen vaahtolasin raaka-aineeksi. – Nyt olisi periaatteessa tarjolla isoja ruutuja vaikka kasvihuoneen rakentajille. Rakennuksen sisätiloissakin on isoja myymälätilojen lasiseiniä sekä pankin puolella jalopuisia ovia ja rakenneosia. Ne olisivat kyllä uuskäyttökelpoisia, mutta irrottaminen ja varastoiminen ei purkutöissä ole käytännössä mahdollista rajallisen säilytystilan vuoksi, Tero Nieminen sanoo. Sisätilojen purkutöiden ja etenkin ikkunoiden poiston jälkeen rakennukseen kulku avautuu, mutta työmaata ympäröi metalliaita. Neuvona on, etteivät ulkopuoliset uhmaisi turvallisuuttaan seikkailemalla jo osittain puretussa rakennuksessa. – On täällä käynyt jo nuorisoa, sillä ainahan nämä vetävät puoleensa. Heidät on kyllä saatu kiinni. Alue on suljettu, vartioitu ja valvottu kameroilla. Hälytys tulee heti ja se on rikos, jos joku tänne luvatta pyrkii, Tero Nieminen sanoo. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.) Wivi Lönnin lyseorakennus purettiin tavaratalon tieltä Purkutöissä aherrettiin Rauman Kanalin länsirannassa Tarvonsaaren tontilla myös viisi vuosikymmentä sitten. Tavaratalorakennuksen tieltä purettiin arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema jugend-tyylinen yhteislyseo. Lyseorakennus valmistui vuonna 1914 ja palveli koulukäytössä 1970-luvun alkupuolelle. Osuuskauppa Keula rakennutti puretun yhteislyseon tontille kaksikerroksisen Sokos-tavaratalon. Rakennuksen suunnitteli SOK:n rakennusosaston arkkitehti Paul Autere . Tavaratalorakennuksen julkisivu on säilynyt alkuperäisenä, mutta sisätiloihin on tehty muutoksia vuosikymmenten kuluessa. Keulan Sokoksen toiminta siirtyi vuonna 2000 entisen Anttilan tavaratalon tiloihin Karjalankadun varteen. Tarvontorin kauppakeskus muutettiin ja kunnostettiin uuteen käyttöön. Tavarataloon rakennettiin kauppakujan varteen erillisiä liiketiloja. Valtakadun puolelle pääjulkisivua muutettiin uudella pääsisäänkäynnillä. Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Tarvontori ja uutta kauppakeskusta tontille suunnittelee Ganal Kehitys Oy. Uudisrakentamisen aikataulu on vielä avoinna. Lähde: Kanalin länsirannan asemakaava, rakennusinventointi 2013. Satakunnan museo/Kirsi Niikko.