Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Valviran ylijohtaja hoitajapulasta vanhustenhoidossa: "Tehtävä vielä priorisointeja"

Hallituksen lupaus vanhustenhoidon parantamisesta muuttuu käytännön toimiksi seitsemän kuukauden päästä, jos hallituksen itse asettamassa tavoitteessa pysytään. Lupausta vähintään 0,7 hoitajasta asiakasta kohti on kuitenkin vaikea täyttää. Hoitajamitoituksen toteutumista valvovan Valviran ylijohtaja Markus Henriksson on huolissaan kuntien rahojen riittävyydestä tilanteessa, jossa hoidettavien määrä kasvaa ja hoitajapula pahenee. Henriksson ei halua ottaa kantaa hoitajien palkankorotusvaatimuksiin. Kommentoimatta jää myös Kuntatyönantajien laskelma, jonka mukaan hoitajien vaatimilla palkankorotusrahoilla voitaisiin palkata kymmeneksi vuodeksi 16 000 uutta hoitajaa. – Sote-palveluissa on ylipäätään tehtävä vielä priorisointeja, joilla turvataan heikoimpien ja eniten palveluja tarvitsevien asema. Hoitajapulan takia toimintoja joudutaan ehkä keskittämään entistä enemmän. Jos yksikön henkilöstö ei riitä alkuperäiseen toiminta-ajatukseen, toimintaa ja lupia voi olla tarpeen muuttaa, Henriksson sanoo. Henriksson uskoo, että sote- ja maakunta- tai vastaava alueuudistus toisi kustannustehokkuutta ja parantaisi palvelujen laatua. Leveämpiä hartioita tarvitaan myös nyt kuntien tekemässä sote-yksiköiden valvonnassa. – Laaduttomuus ja turvattomuus eivät tuo säästöjä vaan ainoastaan lisää kuluja. Hoivapalveluiden laatua parantamalla voidaan vähentää vanhusten epätarkoituksenmukaisia päivystyskäyntejä ja heidän omaistensa työ- ja veronmaksukykyä. Hallitusneuvos Jaana Huhta sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että esitys hoitajamitoituksen nostamisesta tehostetussa palvelusasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa on viime vaiheen valmisteluissa. Hän ei halua arvioida, milloin esitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Miten hoitajamitoitus sitten voidaan toteuttaa, kun THL:n laskelmien mukaan alalla tarvittaisiin seuraavan kymmenen vuoden aikana 30 000 uutta työntekijää ja alan kiinnostavuus vain laskee? Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela kertoi tiistain Helsingin Sanomien kirjoituksessaan, että lähes neljännes alan opiskelijoista harkitsi viime vuonna alan vaihtoa. Yli puolet liiton opiskelijajäsenistä on tyytymätön koulutuksen laatuun. Moni valmis hoitajakin siirtyy muihin töihin. Huhta myöntää , että haaste on suuri. – Keskeistä on alan koulutuspaikkojen lisääminen, Alan houkuttelevuutta parantaa, kun ihmiset pääsevät tekemään sitä, mihin heidät on koulutettu ja tukipalveluille on omat työntekijät. Ulkomaalaisia työntekijöitäkin tarvitaan, mutta se ei ole nopea ratkaisu muun muassa kielitaitovaatimuksen takia. Huhta tähdentää, että tavoitteissa onnistumisessa kunnilla ja kuntayhtymillä on suuri vastuu. Valtio maksaa hoitajamitoituksen aiheuttamat kustannukset kunnille täysimääräisesti, – Paljon riippuu siitä, miten kunta järjestää palveluja vanhuksen kotiin. Iäkkäiden henkilöiden tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa koskeva 0,7 hoitajan mitoitus aiotaan ottaa käyttöön 1.8.2020. Muutoksen takia pitää palkata arviolta 5 000 uutta hoitajaa. Valtio kompensoi mitoitusmuutoksen kulut kunnille. Siirtymäaikaa annetaan niin, että vähimmäishenkilöstömitoitus 0,7 ei saisi alittua enää 1.4.2023 jälkeen. Henkilöstömitoitusta aiotaan seurata yhtenäisen laskentakaavan mukaan. Yksiköiden toimintaa valvovat aluehallintovirastot sekä Valvira. Vuonna 2018 viidessä prosentissa yksiköistä henkilöstömitoitus oli alle 0,5 ja 22 prosentissa yli 0,7. Mitoitukseen ei lasketa jatkossa mukaan esimerkiksi siivousta ja ruoanlaittoa.