Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Voisiko Kiina joutua oikeudelliseen vastuuseen mahdollisesta koronaviruskuolemien salailusta?

Kiina korjasi perjantaina virallista koronavirukseen kuolleiden määrää epidemian lähtöpisteessä Wuhanin kaupungissa nostaen sitä jopa 50 prosentilla. Tämä on omiaan herättämään epäluuloja siitä, että Kiina on salaillut lukuja, aivan kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on väittänyt. Wuhanissa on nyt covid-19-tautiin kuolleita 3 869, kun aiempi luku oli 2 579, kertovat Reuters ja CNN. Maailmalla on epäilty laajemminkin Kiinan aiemmin esittämiä lukuja. Esiin on otettu jo se, että voisiko Kiinan haastaa oikeuteen uhrilukujen vääristelystä tilanteessa, jossa aikaisempi varautuminen pandemiaan olisi säästänyt ihmishenkiä muualla. Asiaa pohtii kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta. – Tässä mennään pitkälti tapaoikeuden perusteella, koska asiasta ei ole saatu aikaan sopimusta. On olemassa tahallinen ja tuottamuksellinen vastuu. Kansainvälisessä rikosoikeudessa ei salailua tunneta rikoksena, mutta jos pystytään osoittamaan mahdollisimman läheinen syy-yhteys, että toisille valtioille on aiheutunut merkittävää haittaa Kiinan toimista, eli valtava määrä kansalaisia on kuollut, niinä tämä täyttyisi, hän sanoo. Tässä yhteydessä pitäisi näyttää toteen, että on olemassa virallisia päätöksiä siitä, että joitakin tietoja ei julkisteta. Jos tiedot olisi julkistettu, niin pitää näyttää, että ne olisivat estäneet kuolemia muissa valtioissa, kun nämä olisivat ryhtyneet aiemmin tarvittaviin toimiin. Asia esille YK:ssa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa Vaihtoehtoina olisi, että asia otettaisiin esiin YK:ssa, tai sitten joku valtio tai valtiot veisivät asian kansainväliseen tuomioistuimeen. Kiina on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, joten ainakaan tässä elimessä mitään päätöstä, joka toteaisi Kiinan syyllisyyden, ei voitaisi tehdä, sanoo Korhonen. Kiinalla on tähän tarvittava veto-oikeus. Turvallisuusneuvosto on kansainvälisissä asioissa ainoa toimielin, joka voi käyttää pakottavaa toimivaltaa, eli voi panna toimeen esimerkiksi korvausvaatimuksia. Jäljelle jää koko YK-organisaation diplomaattisen painostuksen mahdollisuus, jos Kiina todettaisiin syylliseksi YK:n yleiskokouksessa tai kansainvälisessä tuomioistuimessa. Kiinan pitäisi myös ensin suostua siihen, että sen tapaus käsiteltäisiin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Korhonen pitää tätä melko epätodennäköisenä. Monet maat vaatisivat Kiinalta korvauksia, jos asia etenisi tarpeeksi pitkälle. – Jos valtio on omilla toimillaan aiheuttanut toisille merkittävää haittaa, mikä näytetään toteen, niin siihen voi esittää monenlaisia korvausvaatimuksia. Ihmishenkien rahallisen arvon mittaaminen on kuitenkin vaikea asia. Helpompi on laskea, millaisia kansantaloudellisia menetyksiä on aiheutunut toisaalta sairaaloiden työn ylikuormittumisesta ja toisaalta taloudellisen toiminnan vähentymisestä. Kiinan selitys kuolinluvun muuttumiselle Kiinan viranomaisten mukaan kuolleiden määrässä nyt tapahtunut reilu kasvu johtuu siitä, että pandemian alkuvaiheessa ihmisiä kuoli kotonaan, ja ylityöllistetyt lääkärit ja hoitajat keskittyivät sairaiden hoitamiseen näistä raportoinnin sijaan. Lukujen kirjaamisessa tapahtui myös viivästyksiä hallituksen ja erilaisten organisaatioiden parissa. Kiinan viranomaisten mukaan se, että lukuja korjattiin, osoittaa "vastuullisuutta historialle, ihmisille ja uhreille", kertoo CNN. Viranomaiset haluavat varmistaa "avoimen ja läpinäkyvän informaation kertomisen ja tietojen tarkkuuden". Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kiinan terveysviranomaiset ovat muuttaneet pandemiaan liittyviä numeroita. Se miten tapauksia laskettiin muuttui kolme kertaa tammikuussa ja helmikuussa. Tämä johti suureen sekaannukseen siitä, kuinka paha kriisi Kiinassa oli. Asiantuntijat ovat myös soittaneet hälytyskelloja sen suhteen, miten Kiina laskee oireettomia tautitapauksia. Jotkut potilaat kantavat testien mukaan virusta, mutta heillä ei ole taudin mukaisia oireita. Heitä ei tämän vuoksi laskettu mukaan tilastoihin, mikä teki Kiinan lukujen vertaamisen muun maailman lukuihin vaikeaksi. Yhdysvaltain presidentti ei uskonut Kiinan lukuja Trump ilmaisi keskiviikkona skeptisyytensä sen suhteen, että Kiinassa olisi kuollut vain noin 3 000 ihmistä koronavirukseen. – Uskotteko todella noita numeroita tässä laajassa maassa nimeltä Kiina, että heillä on tietty määrä tapauksia ja tietty määrä kuolemia; uskooko kukaan todella sitä, Trump kysyi Reutersin mukaan. 11 miljoonan asukkaan Wuhanin lääkärit ja virkailijat ovat toistuvasti saaneet vastata toimittajien kysymyksiin kuolleiden määrän oikeellisuudesta. Monet heistä ovat huomauttaneet, että epidemian alkupäivinä moni saattoi kuolla kotonaan ennen kuin oli mahdollista päästä koronavirustestiin. – Tapauksia ei ole voinut olla monia, koska kyseessä oli lyhyt aika, sanoi kenttäsairaalan johtaja Wang Xinghuan toimittajille Wuhanissa. Kiinan talous on koronaviruspandemian takia laskenut jyrkimmin vuosikymmeniin. Maan talous kutistui ensimmäisellä vuosineljänneksellä 6,8 prosenttia, kertoo CNN. Lasku oli jyrkin sitten sen jälkeen, kun tilastointi asiassa aloitettiin vuonna 1992. On mahdollista, että maailman toiseksi suurin talous ei kasva lainkaan tänä vuonna. Tällaista ei ole tapahtunut sitten vuoden 1976 ja kulttuurivallankumouksen aikojen. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jatkui jo viime vuonna alkanut alamäki, jossa näkyi vähentynyt kulutus ja kauppasota Yhdysvaltain kanssa. Kiinan talouskasvun keskeiset moottorit, kulutuskysyntä, vienti ja käyttöomaisuusinvestoinnit yskivät kaikki kun iso osa maata pysähtyi tammi-helmikuussa viruksen etenemisen estämiseksi. Vähittäismyynti laski 19 prosenttia, vienti yli 13 prosenttia ja käyttöomaisuusinvestoinnit 16 prosenttia. Kiinan talouden uskotaan kuitenkin lähtevän tänä vuonna jo pieneen nousuun, mitä ei ole odotettavissa länsimaissa.