Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Raumalla uusi ennätys merimetsojen pesinnässä – Vähä-Järviluodossa sataman ja telakan naapurissa 2 650 pesää, haikarat ajettu tiehensä

Satamaliikenne, teollisuus ja telakan työn äänet eivät ole mitenkään rajoittaneet Raumalla merimetsojen pesintää, vaan mustia lintuja on pesinyt Järviluodoilla valtavasti enemmän kuin viime vuonna. Pesivien merimetsoparien määrällinen kasvu on ällistyttävä erityisesti pienellä Vähä-Järviluodon saarella. Pesämäärä on noin kuusinkertaistunut ja on tällä kaudella 2 650 pesää. Kahden pesimäkauden aikana merimetsot ovat vallanneet pesinnälle käytännössä koko saaren ja häätäneet sieltä yhden Suomen suurimmista harmaahaikarayhdyskunnista. Varsin erikoisen luonnonilmiön ja laskentatuloksen vahvistaa ympäristöinsinööri Pekka Alho. Hän on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) toimeksiannosta laskenut Vähä-Järviluodon ja naapurisaaren Iso-Järviluodon linnuston toisena perättäisenä pesimäkautena. Merimetsot asettuivat poikkeuksellisen nopeasti ja isolla joukolla 2019 Vähä-Järviluotoon. Viime vuonna pesiä oli 407, nyt siis 2 650. Merimetsoja lienee saarella nyt 10 000–13 000, kun mukaan lasketaan vanhemmat ja poikaset. Iso-Järviluodolla merimetson pesiä on 870. Viime vuonna pesiä oli 814, kertovat Alhon tilastot. Vähä-Järviluoto on käytännössä nyt täynnä, Pekka Alho sanoo. Maankamaran ja puiden lisäksi merimetsot ovat asettuneet pesimään saaressa vielä oleviin huvilarakennuksiin. – Pesiä on katoilla ja savupiipuissakin, Pekka Alho kertoo. Pesien laskentatyö oli melkoisen ankara toimi, sillä saari on voimakashajuisen ulosteen kuorruttama kauttaaltaan. Hengityssuojain ja eristävä suojavaatetus olivat välttämättömiä varustuksia. Merimetsojen pesien määrällisen kasvun lisäksi olennaisena muutoksena on harmaahaikaroiden pakeneminen Vähä-Järviluodosta. Saaressa oli takavuosina yksi maan tiheimmistä haikarayhdyskunnista, jossa oli noin 80 pesivää paria. – Nyt pesiä on Vähä-Järviluodossa noin 40 ja Iso-Järviluodossa 25. Merimetsot ovat vieneet parhaat paikat ja haikarat ovat jääneet alakynteen , Alho toteaa. Massamittaisen muuton ja pesinnän syyt ovat lähinnä arvailtavissa. Pekka Alho toteaa kasvun taustalla olevan merimetsojen siirtyminen lähisaarilta ja vähän kauempaakin Järviluotoihin. Vaikka saaret ovat aivan sataman ja teollisuuden lähinaapureina, merimetsot ovat ottaneet ne omakseen. Syynä on ehkä se, että sataman tulevaisuuden laajennusalueeksi osoitetuilla saarilla eivät ihmiset samoile. Linnut saavat olla rauhassa, lukuun ottamatta merikotkien saalistusvierailuja. Pekka Alho kertoo, että Järviluotojen eteläpuolella oleva Hansklopin luoto on täysin tyhjä pesistä. Viime vuonna saarella oli vielä 728 pesää. Myös Mansikkakarista merimetsot ovat vähentyneet olennaisesti. – Ehkä muuttajia on tullut myös Eurajoelta Olkiluodon edustalta, jossa muutamat saaret ovat tyhjentyneet pesivistä linnuista, Alho lisää. Merimetsojen määrä tuskin enää kasvaa Vähä-Järviluodossa, koska pesäpaikat ovat tarkkaan käytössä. Pekka Alho sanoo, että pesintäolosuhteet saattavat heikentyä ylikuormituksesta ja osa linnuista voi hakeutua toisaalle. Hän mainitsee esimerkkinä Uudenkaupungin Urpoisten saaren, jossa on useana vuotena ollut yli 2 000 pesän yhdyskunta. Kuluvalla pesimäkaudella pesiviä merimetsopareja on ollut runsaat 1 500. – Pesäpuut ovat alkaneet haurastua ja pesät putoilleet. Urpoisissa myös merikotkien saalistuspaine on huomattavan suuri, hän lisää. Vielä tietämätön vaikutus pesintään Raumalla voi seurata, kun Järviluotoihin ryhdytään rakentamaan tieyhteyttä. Satama aloittaa tienrakennuksen, mutta ei vielä saariin Rauman sataman suunnitelmat toimintansa laajentamiseksi Järviluotoihin ovat kilpistyneet toistaiseksi merimetsojen massapesimiseen. Uutena vaiheena on pengertien osittainen rakentaminen niin, ettei tien rakentaminen ulottuisi vielä saariin, joissa luonnonsuojelualain nojalla rauhoitetut vesilinnut pesivät. Kaupungilla ja Rauman Satama Oy:llä on lainvoimainen, korkeimman hallinto-oikeuden vahvistama vesioikeudellinen rakennuslupa pengertien rakentamiseen ja sen pohjien ruoppauksiin, mutta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) asetti viranomaispäätöksellä viime vuoden marraskuussa kiellon luvan mukaiselle tienrakennukselle. Perusteena on, että tie ja sen rakentaminen vahingoittaisi ja hävittäisi merimetsojen ja harmaahaikaroiden pesiä. Ely-keskus tulkitsi luonnonsuojelulain ja EU.n lintudirektiivin suojaavan myös pysyviksi katsottavia pesiä, joihin linnut palaavat uudelleen. Rauman kaupunki ja Rauman Satama Oy valittivat ely-keskuksen kieltopäätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, jossa valituskäsittely on kesken. Hallinto-oikeus ei ole kieltänyt päätöksen toimeenpanoa. Kesäkuussa antamallaan lausunnolla ely-keskus antoi puoltavan päätöksen käynnistää pengertien osittaisen rakentamisen. Tien pengertäminen voidaan aloittaa meriteollisuuspuistosta kohti Vähä-Järviluotoa, mutta tietä ei saa rakentaa kiinni saaren rantaan. Kaupungilla ja satamalla on lupa myös osittain täyttää Järviluotojen välinen salmi. Meriteollisuuspuistossa on käynnistymässä uuden laivanrakennushallin rakentaminen ja sen tieltä louhitaan pois kallioalue. Ely-keskus on suostunut louheen sijoittamisen pengertien linjalle. Kaupungin ja satamayhtiön kesäkuussa antaman tiedotteen mukaan pengertien alkutäyttöjen urakkasopimus on määrä solmia elokuussa. Työt alkavat pesintäkauden päätyttyä syksyllä ja valmistuvat kevääksi 2021 ennen seuraavaa pesintäsesonkia.