Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri Eurovaalitulos

Ukrainan ulkoministerin poisjäänti ja "Ruxitin" pelko varjostavat Euroopan neuvoston kokousta Helsingissä – Kovistelusta huolimatta Venäjän eroa ei haluta

Helsingissä tänään istuttavassa Euroopan neuvoston kokouksessa on pelissä Venäjän jatko järjestön jäsenenä. Finlandia-taloon kokoontuu perjantaina noin 30 eurooppalaista ulkoministeriä järjestön ministerikomitean kokoukseen, johon päättyy Suomen puolivuotinen kausi komitean puheenjohtajana. Kokoustunnelmaa kiristää Venäjän ja Euroopan neuvoston kiista jäsenmaksuista. "Ruxit" eli Venäjän lähtö kriisiytyneestä järjestöstä uhkaa, koska maa lakkasi maksamasta neuvoston jäsenmaksua. Torstaina selvisi, ettei Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin tule kokoukseen. Ukrainasta kuitenkin odotetaan delegaatiota Helsinkiin. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi, että Ukrainan ministerin poisjäänti voi kertoa pelosta, että neuvosto olisi pehmentämässä Venäjän-vastaisia pakotteita. – Länsimaat tekevät Helsingin- kokouksessa myönnytyksen Venäjälle, Moshes ennakoi. Mosheksen mukaan on tiedossa, että Ukraina on yrittänyt suostutella Euroopan neuvostoa siihen, ettei Venäjää kohtaan tehtäisi myönnytyksiä. Myös presidentti Sauli Niinistö sivusi neuvoston tilannetta puheessaan kokouksen avajaisissa torstaina. – Vahva Eurooppa tarvitsee Euroopan neuvostoa, joka ikistä sen jäsenvaltioista. Ja ennen kaikkea ihmiset jokaisessa jäsenvaltiossa tarvitsevat Euroopan neuvostoa, Niinistö korosti. Kymmeniä miljoonia euroja jäsenmaksuja rästissä Neuvoston poliittisenkriisin tausta on vuodessa 2014, jolloin Venäjä valtasi Ukrainalta kansainvälisen oikeuden vastaisesti Krimin niemimaan. Euroopan neuvosto vastasi poistamalla Venäjältä äänioikeuden neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Venäjä alkoi ensin boikotoida yleiskokouksia, ja kesällä 2017 maa lopetti toisena vastatoimenaan jäsenmaksujensa maksamisen neuvostolle. Nyt maksattomia jäsenmaksuja on kertynyt noin 90 miljoonaa euroa. Kahden vuoden ajan laiminlyödyt jäsenmaksut antaisivat jäsenmaille mahdollisuuden käynnistää maan erottamisprosessin. Tätä jäsenmaat eivät kuitenkaan halua. – Neuvoston päämajasta Strasbourgista on tulossa kokoukseen sellaiset paperit, joiden pohjalta olen maltillisen toiveikas kokouksen tuloksesta, ulkoministeri Timo Soini (sin.) sanoi Lännen Medialle keskiviikkona. Helsingin kokouksesta poliittinen signaali Venäjä-kysymykseen Soinin johtamassa perjantain kokouksessa päätetään Euroopan neuvoston tulevasta toiminnasta, taloudesta ja järjestön uudistamisesta. Kokouksesta voi tulla merkittävä poliittinen signaali Venäjä-kysymykseen, vaikka sitä koskevia varsinaisia päätöksiä ei pöydällä olekaan. Kremlissä ajatellaan, ettei jäsenyys tuo sille hyötyä, vaan pakottaa Venäjän länsimaiden johtaman, liberaaleja arvoja painottavan järjestön pompoteltavaksi, vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista totesi. Venäjän lähtömerkitsisi suurta lovea Euroopan neuvoston budjettiin sekä Euroopan ja Venäjän välisen dialogin selvää vähenemistä. Venäjän kansalaisille ja kansalaisjärjestöille ero olisi vielä paljon kovempi isku, sillä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle kohdistetuista yli 50 000 valituksesta noin 20 prosenttia oli viime vuonna peräisin Venäjän kansalaisilta. Monen valituksen seurauksena Venäjä on joutunut maksamaan vastahakoisesti korvauksia esimerkiksi opposition ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajaville aktivisteille tai väärin kohdelluille vangeille. Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu hallitustenvälinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Se ei kuulu EU:hun, mutta se sekoitetaan usein Eurooppa-neuvostoon eli EU:n huippukokoukseen. Siihen kuuluvat lähes kaikki Euroopan maat ja muutamia Euroopan ulkopuolisia valtioita. Suomi liittyi vuonna 1989. Se tunnetaan etenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja -tuomioistuimesta. 200 sopimusta Euroopan neuvosto ei säädä lakeja kuten EU, mutta sen jäsenmaat ovat solmineet lähes 200 kansainvälistä sopimusta esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksista ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. EU:n käyttämä tähtilippu on alun perin ollut Euroopan neuvoston lippu. Järjestön budjetti on vajaa 440 miljoonaa. Yhtä kansalaista kohti se on alle euron.