Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Runoilija Tuomas Keskimäelle eräs joululaulu on niin tärkeä, että hän otti siitä tatuoinnin – Kolme tuttua satakuntalaista kertoo joululaulusuosikkinsa ja -inhokkinsa

Täydellinen joululaulu poiki tatuoinnin Kirjailija, sanoittaja ja muusikko Tuomas Keskimäki tunnetaan Korpiklaani-sanoittajana ja Hiidenhauta-yhtyeestä. Hän kertoo olevansa joulun ystävä, jota joululaulut inspiroivat ympäri vuoden. Yksi laulu on yli muiden. Keskimäen mielestä täydellinen joululaulu on Sylvian joululaulu . Sen merkityksestä hänelle kertoo jotain se, että hänen olkavarteensa on tatuoitu laulun Sylvia-lintu, mustapääkerttu. – Se laulu osuu syvälle ja on inspiroinut itseäni tosi paljon. Se on sävellyksellisesti erittäin hyvä, ja Topeliuksen sanoitus on täydellinen. Laulussa on haikeutta, surumielisyyttä ja hartautta, Keskimäki sanoo. Hän kirjoitti Korpiklaanin viime vuonna ilmestyneelle levylle Harmaja -nimisen biisin, joka perustuu Sylvian joululauluun. Kappaleessa lauletaan Sylvia-linnusta. Kovin kepeät joululaulut eivät ole Keskimäen mieleen, vaikka joskus hän saattaa kuunnella niitäkin. Michael Bublé saa hänet vaihtamaan kanavaa. – Suomalaiset pitävät synkistelystä, onkohan se tullut meille syntymästä asti? Haikeus puhuttelee mua ja kuuluu mielestäni jouluun. Vaikka joulu on ilon juhla, siihen kuuluu myös hartaus. En pidä aiheen ottamisesta liian kevyesti rallatteluineen, Keskimäki toteaa. Perinteiset joululaulut ovat hänelle tärkeimpiä, ja hän pitää erityisesti Vesa-Matti Loirista joululaulujen tulkitsijana. Vaikka raskas musiikki on muuten Keskimäelle tärkeää, jouluisin hän kuuntelee pääsääntöisesti muuntyylistä musiikkia. Raskasta joulua -konsertissa hän on käynyt vain kerran. Hänelle olennaista eivät ole instrumenttivalinnat vaan joulumusiikin sovitus kokonaisuudessaan– ja tietysti esittäjä. – Loiri on tulkitsijana niin hyvä, ettei sellaiseen vaadita särökitaroita eikä muita. Joulua Keskimäki viettää puolisonsa kanssa heidän uudessa kodissaan Nakkilassa. Musiikki kuuluu heidän joulunviettoonsa niin kuunneltuna kuin itse laulettuna. – Musiikki luo jouluun tunnelman, ja joulun merkitystä mietitään laulujen kautta. Musiikki auttaa kohtaamaan tunteet Kuoronjohtaja Sanna Kuusistolle joululaulut ovat osa työtä. Kuorossa joululauluja aletaan laulaa jo elo-syyskuussa, joten joululaulut kuuluvat Kuusiston syksyyn kuukausien ajan. Hänellä on edessä vielä yksi kuorokonsertti: Porin kamarikuoron maanantai-illan konsertti Keski-Porin kirkossa. Siellä esitetään rauhallista joulumusiikkia. Kuuntelijana Kuusisto kaipaa joulumusiikilta puhuttelevan tekstin ja laadukkaan sävellyksen sekä esityksen. – Ehdoton suosikkini on Ja neitsyt pikku poijuttansa Soile Isokosken laulamana. Hänen tulkintansa on syvällinen ja koskettava. Hänen äänensävynsä on niin kaunis ja syvällä tunnelmassa ja tarinassa, että se liikuttaa mua aina, Kuusisto kertoo. Hänen mieleensä ei ole sellainen joulumusiikki, joka on tyhjänpäiväistä musiikillisesti ja tekstillisesti. Esimerkiksi Jingle Bells eli Kulkuset on yksinkertainen laulu, joka tarvitsisi taidokkaan sovituksen muuttuakseen mielenkiintoiseksi. Ärsyttääkö Kuusistoa kaupoissa soiva joulumusiikki? – Ei, poistun vain paikalta. Jos kaupassa soi jotain, mitä en halua kuunnella, lähden pois. Jos kuuntelen radiota, voin vaihtaa kanavaa. Kun valikoi, ei tarvitse ärtyä, Kuusisto sanoo ja nauraa. Ärsyttävintä hänestä on, jos joululaulu yritetään keinotekoisesti tehdä liikuttavaksi ymppäämällä sinne kaikki mahdolliset kliseet: Pieni lapsi sytyttää kynttilää lumisella hautausmaalla keskiyöllä kirkonkellojen soidessa. Parhaimmillaan joululaulun sävellys tukee ja täydentää tekstin maailmaa. Joululaulun tekijöillä täytyy olla palo tuoda jotakin ilmi musiikin kautta.Silloin myös lopputulos voi olla vaikuttava ja pysäyttävä. – Ihmisillä liittyy jouluun voimakkaita tunteita: rakkaita ja kipeitä muistoja, odotuksia ja latauksia sekä vapaudenkaipuuta omasta paineisesta arjesta. Kuvittelen, että nämä voimakkaat tunteet tulevat käsiteltyä parhaiten joulumusiikin kautta, Kuusisto toteaa. Musiikki kuuluu hänen jouluunsa niin kuunneltuna kuin itse laulettuna. Tänä vuonna Kuusisto viettää joulua puolisonsa kanssa Lapin maisemissa. – Syksy on ollut kuormittava ja työntäyteinen. On ihana ajatus, että kun lopulta laskeudun jouluun, pääsen maisemaan, joka on mulle todella rakas. Odotan, että kaamoksen tummuus ja sini auttavat mieltä rauhoittumaan. Ihokarvat nousevat pystyyn Porin teatterin näyttelijä Teemu Niemelä kuuntelee joulunaikaan monenlaista joulumusiikkia. Viime jouluna hän tunsi kaipaavansa sellaista joulutunnelmaa, jonka saa aikaan suuri, satahenkinen viihdeorkesteri soittamassa mahtipontisesti Sleigh Ridea . Toisena hetkenä tunnelmaa saattaa nostattaa menevä Brian Setzerin joulualbumi tai Nat King Colen Christmas Song . – Kun haluaa kylmät väreet, toimii Jussi Björlingin O Helga Natt . Siinä lopussa, kun hän laulaa korkean äänen, joka ikinen ihokarva nousee. Se on aivan huikea! Niemelä ei vierasta myöskään perinteistä Tonttuparaatia tai Kulkusia . – Mulla ei ole mitään inhokkia. Joskus oli Joulumaa , mutta kun olen vanhentunut, inho on hälventynyt. Jopa siinä pystyn herkistymään. Joulumaassa häntä ärsytti nuorempana etenkin sanoituksen puurokauha–joulurauha -riimi. Sellaisen lakialoitteen Niemelä voisi kyllä allekirjoittaa, että kaupoissa saisi soittaa joululauluja vasta joulukuussa. – Joululaulut tuntuvat absurdilta, kun tallaa täällä karseassa kelissä. Voi tietysti ajatella, että joululaulut nostavat joulutunnelmaan, mutta sitä on välillä vähän vaikea löytää arjen keskellä kauppakeskuksessa, varsinkin jos siellä soitetaan muzakia, Niemelä sanoo ja nauraa. Musiikki korostuu hänen mielestään joulussa siksi, että juhla on erityisen tärkeä lapsille. Hänestä on mukavaa laulaa lasten kanssa ja lapsille. On myös hauska kuunnella, kun lapset laulavat. Niemelän perheessä jouluna lauletaan, jos sattuu laulattamaan. Musiikki soi taatusti jouluaattona, ainakin levyltä. Uusperhe viettää joulun kotonaan Porissa. Jouluaaton jokavuotiseen perinteeseen kuuluu Lumiukko -animaatio. Niemelää liikuttaa pelkkä ajatuskin Howard Blaken säveltämästä kappaleesta Walking in the Air , joka soi piirretyn lentokohtauksen aikana. – Joulu ilman joululauluja olisi epäjoulu, se kuulostaa hyvin kolkolta ja laihalta. Musiikki on joulun tunnelmanluoja, Niemelä toteaa.