Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Kärkiehdokkaita on, mutta he voivat käydä tarpeettomiksi – EU-vaalien äänet ratkaisevat komission puheenjohtajuuden tai sitten eivät

Europuolueet ovat keskenään sopineet, että toukokuussa pidettävien EU-vaalien suurimman puolueen kärkiehdokas on seuraava komission puheenjohtaja. Näin on sovittu, mutta varmaa se ei ole. Esitys komission puheenjohtajasta tulee jäsenmaiden johtajien muodostamalta Eurooppa-neuvostolta eli huippukokoukselta. Tämä tuo oman mutkansa valintaprosessiin, sillä kärkiehdokasjärjestelmää myös vastustetaan. – Kärkiehdokkaan valinta komission johtoon riippuu paljon uuden EU:n parlamentin tahtotilasta. Nykyinen parlamentti pitäisi kärkiehdokkaan valinnasta kiinni. Parlamentin muuttuvat voimasuhteet saattavat johtaa tarpeeseen etsiä kompromissiehdokkaita. Tämä puolestaan antaisi Eurooppa-neuvostolle lisää mahdollisuuksia vaikuttaa valintaan, pohtii ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. EU:n parlamentin enemmistön on oltava komission puheenjohtajan takana ja lopullinen valta valinnassa on parlamentilla. Europuolueet ovat asettaneet kärkiehdokkaita eli saksalaisittain spitzenkandidaatteja, mutta äänestäjä ei voi olla täysin varma siitä, äänestääkö hän myös komission puheenjohtajaa eurovaaleissa. – Jäsenmaiden johtajilta ei ole tullut vahvaa tukea kärkiehdokas-mallille, koska sen koetaan rajoittavan neuvoston esitysmahdollisuuksia, Jokela toteaa. Kärkiehdokas-mallin yhtenä tarkoituksena on herättää äänestäjissä kiinnostusta vaaleja kohtaan ja tuoda komission puheenjohtajan valintaa lähemmäksi kansaa. Varmuutta valintatapaan saadaan vasta vaalien jälkeen, kun parlamentin kokoonpano selviää. Mitä tekevät populistit? Yhtenä kysymysmerkkinä valtapelissä ovat kansallismieliset ja populistiset ryhmät, jotka virittelevät tiiviimpää yhteistyötä. Myös Perussuomalaiset ovat olleet mukana hankkeessa, joka tähtää uuden, suuren ryhmän muodostamiseen parlamentissa. Nykyisin EU- ja maahanmuuttokriittiset ryhmät ovat olleet parlamentissa hajallaan eri ryhmissä. – Oikeistopopulistien ennustetaan saavan enemmän paikkoja. Jos he saavat muodostettua yhtenäisen ja toimintakykyisen ryhmän, sillä on vaikutusvaltaa EU:n lakihankkeisiin. Se jää nähtäväksi, miten ryhmä pyrkisi vaikuttamaan komission puheenjohtajan valintaan, Jokela miettii. Esimerkiksi EU-kriittinen ENF-ryhmä ei aseta kärkiehdokasta, koska pitää järjestelyä teennäisenä ja uskoo neuvoston valitsevan uuden komission johtajan. Komission puheenjohtajan valinnassa ratkaisevaa on se, minkälaiset ryhmittyvät pystyvät muodostamaan enemmistön parlamentissa. – Vaikka perinteisten valtapuolueiden eli keskusta-oikeistolaisen EPP:n ja sosialidemokraattien S&D-ryhmän on ennustettu menettävän paikkoja, EU-myönteisten puolueiden on nähty säilyttävän enemmistön parlamentissa, Jokela muistuttaa. Weber vahvoilla Ennakkoarvioiden perusteella vahvimmilla komission johtoon on keskusta-oikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokas Manfred Weber . EPP on ollut pitkään EU-vaaleissa suosituin europuolue. Suomesta siihen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit. Saksalainen Weber on syntynyt vuonna 1972 Saksan Baijerissa ja hän on nykyisin EPP:n ryhmän puheenjohtaja EU:n parlamentissa. Parlamentissa hän on istunut vuodesta 2004 lähtien. Häntä on luonnehdittu konservatiiviseksi, hyväksi kuuntelijaksi ja yhteistyökykyiseksi poliitikoksi. Weber on naimisissa. Hän pitää näkyvästi esillä roomalaiskatolilaista uskoaan. Koulutukseltaan Weber on insinööri. Hän on ollut asepalveluksessa panssarijääkärikomppaniassa. Ennen poliitikon uraa Weber oli yrittäjä, joka oli mukana perustamassa kahta eri yritystä. Yritysten toiminta liittyi ympäristöasioihin, laadun varmistamiseen ja työturvallisuuteen. Timmermans haastaa Kovin haastaja on sosialidemokraattien kärkiehdokas, hollantilainen Frans Timmermans . Timmermans on ollut kuluvalla kaudella komissaari ja komission varapuheenjohtaja ja hänen vastuullaan on ollut muun muassa kestävä kehitys ja muovijätteen torjunta. Timmermans nostaa lisäksi tasa-arvon edistämisen yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteekseen politiikassa. Ennen EU-uraa hänet on valittu Hollannin parlamenttiin kuusi kertaa Hollannin työväenpuolueen listoilta. Ennen politiikkaa Timmermans työskenteli Hollannin ulkoasiainministeriössä. Opintoihin on kuulunut yliopistoissa ranskalaista kirjallisuutta, lakia ja historiaa. Timmermans on naimisissa ja hänellä on neljä lasta. Hän on syntynyt vuonna 1961. Hänen isänsä oli sotilaspoliisi. Timmermansin äiti joutui avioituessaan luopumaan työurastaan silloisen alankomaalaisen lainsäädännön mukaisesti. Timmermansin mukaan tämä oli yksi varhaisista vaikuttimista, jotka saivat hänet puolustamaan naisten oikeuksia. Alde rikkoo kaavaa Keskusta-liberaalien Alde-ryhmä on asettanut jopa 7 poliitikon "Eurooppa-joukkueen" kärkiehdokkaiksi. Alde pyrkii näin hieman rikkomaan kärkiehdokas-järjestelmän kaavaa. Suomesta Alden jäseniä ovat keskusta ja Rkp. Alden joukkueen kärkinimiksi on nostettu ennakkoarvioissa tanskalainen Margrethe Vestager sekä belgialainen Guy Verhofstadt . Vestager on syntynyt vuonna 1968. Hän on kuluvalla kaudella ollut EU:n komissiossa kilpailupolitiikasta vastaava komissaari. Koulutukseltaan Vestager on valtiotieteiden maisteri. Verhofstadt on entinen Belgian pääministeri. Hän on syntynyt vuonna 1953. Oikeustieteitä opiskellut Verhofstadt on tehnyt pitkän uran poliitikkona. Ensimmäiset poliittiset askeleet on otettu Gentin kaupunginvaltuustossa 1970-luvulla. Vasemmistolla ja vihreillä kaksi ehdokasta Konservatiivien ECR-ryhmän kärkiehdokas on tshekkiläinen Jan Zahradil . Vuonna 1963 syntynyt Zahradil on ollut meppi vuodesta 2004 lähtien ja on nykyisin konservatiiviryhmän johtaja. Ammatiltaan Zahradil on tutkija ja hänellä on tekniikan alan yliopistotutkinto. Perussuomalaiset ovat toistaiseksi kuuluneet ECR-ryhmään. Vihreiden EU-ryhmällä on kaksi kärkiehdokasta. Saksalainen Ska Keller sekä hollantilainen Bas Eickhout . Vuonna 1981 syntynyt Keller on valittu ensimmäistä kertaa EU:n parlamenttiin vuonna 2009, 27-vuotiaana. Keller on erikoistunut maahanmuuttokysymyksiin ja EU:n ja Turkin välisiin suhteisiin. Keller on opiskellut islamiin, Turkkiin ja juutalaisuuteen liittyviä aineita. Hän on naimisissa suomalaisen Markus Draken kanssa. Eickhout on niin ikään valittu ensimmäistä kertaa EU:n parlamenttiin vuonna 2009. Koulutukseen kuuluu kemian ja ympäristötieteiden opintoja. Eickhout on syntynyt vuonna 1976. Euroopan yhtyneen vasemmistoryhmän kärkiehdokkaat ovat slovenialainen Violeta Tomic sekä belgialainen Nico Cué . Tomic on vuonna 1963 syntynyt Slovenian parlamentin jäsen. Hän on ollut aiemmin näyttelijä ja tv-juontaja. Cué on vuonna 1956 syntynyt espanjalainen, joka on tehnyt vahvan uran Belgiassa metallityöläisten ammattiyhdistysliikkeessä. EU:n komission puheenjohtaja on yksi merkittävimmistä EU-poliitikoista. Puheenjohtaja antaa komissiolle poliittiset suuntaviivat ja jakaa vastuualueet komissaareille. Komission tehtävänä on erityisesti esittää lakiesityksiä parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle. Puheenjohtaja johtaa komission työtä EU-politiikan täytäntöönpanossa ja puolustaa eurooppalaista etua. Hän ei voi ajaa oman valtionsa etua työssään. Komission puheenjohtajaa osallistuu myös G7-kokouksiin sekä tärkeimpiin keskusteluihin sekä Euroopan parlamentissa että EU-maiden hallitusten kanssa Euroopan unionin neuvostossa.