Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Kokoomuksen uusremonttimiehet eivät panikoi populismiaallossa

Raumalaiskansanedustaja Matias Marttisen (kok.) kakkosasunnon ikkunassa Helsingin Kampissa eivät valot juuri ehdi palaa, sillä mies on pysyttäytynyt kiireisenä koko eduskuntatyön alkutaipaleen. Marttinen pääsikin hyppäämään jo valmiiksi liikkuvaan junaan, sillä eduskunta oli tuttu jo aiemmasta työstä kokoomuksen eduskuntaryhmässä. – Talo oli hyvin tuttu, kuten myös valmistelevat virkamiehet. Siitä on ollut iso apu, vaikka edelleen työssä on ollut opeteltavaa. Kansanedustajuuden lomassa Marttinen on ehtinyt myös kirjallisiin töihin. Hän on pohtinut puolueensa ja koko maltillisen keskustaoikeiston tulevaisuutta yhdessä Henna Virkkusen (kok.) nykyisen avustajan Juho Mäki-Lohiluoman (kok.) kanssa. Miesten yhteisessä kirjassa 10 teesiä modernille oikeistolle paneudutaan kokoomuksen asemointiin poliittisella kartalla tulevalla vuosikymmenellä. – Kirja syntyi, koska itse kokoomuspuolueen kehittäminen jäi pitkän hallitusvastuun aikana sivuroolin. Näimme, että puolue tarvitsee uudistumiseen ja keskusteluun uutta puhtia. Mennään maltilla eteenpäin uusia ratkaisuja miettien. Siinä on kiteytymä kokoomuksen uuden poliitikkopolven viestistä puolueväelle, joka on 12 hallitusvuoden jälkeen enemmän kuin hämmentyneenä opposition perussuomalaisten seinänaapurina. – Sen jälkeen kun eväät syötiin pitkällä hallituskaudella, on pohdittava tulevaisuutta. Peruslinjaa ei pidä paniikissa muuttaa, sanoo raumalaiskansanedustaja Marttinen (kok.) ja varoittaa maltillista keskustaoikeistoa oikeistopopulistien "pelikirjan kopioinnista". – Tämä ei tarkoita sitä, että Suomessa pitäisi nyt sulkea jonkin puolue yhteistyön ulkopuolelle. Kirjoittajien mielestä oikeistopopulismi on jo "nykynormaali" eikä ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja EU:n haastaminen ole enää vain marginaalisten pöpipäiden hommaa, vaan sitä kautta on aito mahdollisuus nousta yhteiskunnallisesti merkittäviin asemiin. Hengailussa populistien kanssa piillee Marttisen ja Mäki-Lohiluoman mukaan riskejä: "Hallitusyhteistyöhön populistipuolueiden kanssa pitää suhtautua erityisellä varauksella. Jos sellaiseen ryhdytään, on puolueelle itselleen ja sen johdolle oltava selvää, että tälle yhteistyölle on piirrettävä erilaisia rajoja kuin muiden puolueiden kohdalla. Rajojen on oltavat tiukat ja ehdottomat." Vaikka Matias Marttinen luottaa malttiin ja kokoomuksen perinteisiinkin patentteihin, hän muistuttaa että yhteiskunta on puolueen ympärillä muuttunut kovaa vauhtia. Yksi esimerkki on työn määrittely. Tulevaisuuden työntekijä ei välttämättä edes itse tiedä, onko hän kussakin hetkessä yrittäjä, pätkätyöläinen, itsensä työllistäjä vai sivutöitä oman toimen ohessa tekevä. – Enää ei mennä nuorena töihin ja olla samassa työpaikassa pitkään. Se, että työuria on nyt useita, vaatii isoja muutoksia koulutukseen ja myös sosiaaliturvan järjestämiseen, sanoo Marttinen ja nostaa ainakin keskustelun asteelle jo aiemmin esillä olleen sosiaaliturvatilimallin. Mallissa tietyn ansiontulon saavan yksilön olisi pakko säästää osuus tuloistaan sosiaaliturvatilille, josta voisi sitten nostaa sosiaaliturvaa työttömyyden, sairauden tai vanhuuden tullen. Marttisen mukaan myös verotusjärjestelmän on sovelluttava työelämän muutoksiin. – Oleellista on purkaa kannustinloukkuja. Aina pitäisi olla kannattavaa ottaa lyhytaikainenkin työ vastaan. Marttinen ihmettelee työssäkäyvien ankaraa verotusta ja asettaa modernin oikeiston tavoitteeksi verotuksen keventämisen kaikilla tulotasoilla ja progression lieventämisen. Erityisesti verokevennyksiä pitäisi antaa pienituloisille, jotta palkkatyön houkuttelevuus suhteessa sosiaaliturvalla elämiseen paranisi. Perussuomalaiset tuntuvat omineen maahanmuuttokeskustelun ja vihreiden agendana on puolestaan ilmastonmuutos. – Keskustelusta on tullut ääripäiden välistä taistelua, sanoo Marttinen ja tarjoaa tilalle modernin keskustaoikeiston malttia. – Ilmastokeskustelussa vihreät näyttävät lähestyvän asiaa uhkien ja pelkojen kautta. Isot ja pienet asiat menevät sekaisin. Keskusteluissa vilahtelevat niin maidon juominen, lihansyönti kuin autolla ajaminenkin. – Jotenkin asiat sekoitetaan myös talouskasvuun. Tosiasia on se, että kun monissa maissa BKT on kasvanut, mutta päästöt ovat pienentyneet. Kasvu merkitsee myös teknologista ja ympäristöystävällisempää kehitystä. Onkin outoa, että vihreät ovat vastustaneet Saksassa voimakkaasti ydinvoimaa, josta luopuminen merkinnyt siirtymää fossiilisiin polttoaineisiin. Moderni keskustaoikeisto ei Marttisen mukaan missään nimessä kiellä ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on ihmiskunnan ja politiikan keskeisimpiä tavoitteita. – Korjausliike pitää aloittaa isoista asioista. Se joka saastuttaa eniten, se myös maksaa. Ilmastonmuutosta pohtiessa Marttinen ja Mäki-Lohiluoma yltävät myös jännittäviin sfääreihin pohdinnoissaan. He pitävät useita vihreiden ratkaisuja ilmastonmuutokseen epärationaalisina, mutta arvelevat, ettei "ole kuitenkaan mitenkään utopistista odottaa, että punaisen lihan sijaan syömme tulevaisuudessa yhä useammin synteettistä lihaa, jonka ilmastokuormitus on pienempi, lähes perunoiden ja juuresten nykytasoa. Oikeastaan synteettisen, eli laboratorioissa kasvatetun lihan ensimmäisiä kaupallisia sovellutuksia odotellaan (ainakin joihinkin kalliimpiin ravintoloihin) jo vuonna 2021." Maahanmuutossa Marttinen ja Mäki-Lohiluoma pitävät ilmiselvänä, että Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa ja korkean tason osaajia. – Eta-alueen ulkopuolelta Suomeen tulevien korkeakoulutettujen pitäisi saada nopeasti pysyvä oleskelulupa. Humanitaarisessa maahanmuutossa on puolestaan suojeltava ihmisiä, jotka pakenevat sotaa ja väkivaltaa. Ne, jotka eivät suojelua tarvitse, ansaitsevat kielteisen päätöksen. – Järjestelmää on parannettava. Erityinen huomio pitää kiinnittää kielen omaksumiseen ja sopeutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. On käsittämätöntä, että voi mennä viisi tai kuusi vuotta ennen kuin maahanmuuttaja on saanut ammatillisen tutkinnon. – Ilman työtä ja koulutusta oleva maahanmuuttaja on vielä kuluerä, mutta tilanne muuttuu, kun järjestelmä saadaan toimivaksi. Ennen kaikkea Marttisen ja Mäki-Lohiluoman mielestä maahanmuuttokeskusteluun on saatava maltti ja järki mukaan, koska osa kannanotoista kumpuaa suoraan rasismista, muukalaisvihamielisyydestä ja sellaisista vahvoista ennakkoluuloista, jotka estävät järkevän keskustelun. Marttinen ja Mäki-Lohiluoma heittäytyvät myös peukaloimaan oman puolueensa rakenteita. He peilaavat innolla puoluettaan Euroopan veljespuolueisiin. Marttinen kaipaisi kokoomukseen sellaista uutta nostetta, jonka on esimerkiksi saanut aikaan Itävallan kansanpuolueen "wunderkind" Sebastian Kurtz puolueensa uudelleenbrändäyksineen. – Jos kokoomus perustettaisiin nyt, se rakennettaisiin eri pohjalle kuin tällä hetkellä, täräyttää Marttinen ja pitää kovin jäykkänä yhdistysten ja niiden vuosikokousten toisinaan puuduttavaa laahustusta, joissa työt lankeavat vain harvojen puolueaktiivien syliin. Marttinen ja Mäki-Lohiluoma avaisivat puoluetoimintaa vanhaa organisaatiota paljon laajemmaksi osallistumisen areenaksi. He tuovat esille kevytkokoomuslaisuuden, sillä "nykypäivänä puolueen jäsenyys tai poliitikoksi itse ryhtyminen eivät voi olla ainoita tapa vaikuttaa kokoomuksen politiikkaan". Ruostetta ravistelevia keskustelunavauksia ovat puoluekokouksen aloiteoikeuden avaaminen myös muille kuin puolueen jäsenille ja kunnallisvaalien ehdokkuuden salliminen laajemmalti myös sitoutumattomille ehdokkaille. Hengailussa populistien kanssa piillee Marttisen ja Mäki-Lohiluoman mukaan riskejä: "Hallitusyhteistyöhön populistipuolueiden kanssa pitää suhtautua erityisellä varauksella. Jos sellaiseen ryhdytään, on puolueelle itselleen ja sen johdolle oltava selvää, että tälle yhteistyölle on piirrettävä erilaisia rajoja kuin muiden puolueiden kohdalla. Rajojen on oltavat tiukat ja ehdottomat." Erityisesti verokevennyksiä pitäisi antaa pienituloisille, jotta palkkatyön houkuttelevuus suhteessa sosiaaliturvalla elämiseen paranisi.