Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Näkökulma: Sipilän lyhyt oppimäärä politiikassa: talous ja työllisyys nopeasti kuntoon – Se toteutui, mutta puolue ei selvinnyt kuivin jaloin

Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän eroilmoitus ei tullut pienen mutustelun jälkeen yllätyksenä. Vielä vaali-iltana sunnuntaina Sipilä antoi ymmärtää, että hän voisi jatkaa puheenjohtajana vuoden 2020 puoluekokoukseen saakka. Hän totesi myös, että historiallisen alhaisesta vaalituloksesta huolimatta kaikki mahdollisuudet pidetään avoinna puolueelle. Sipilä perusteli päätöstään tiistaiaamuna sillä, ettei vaalitulos jätä hänelle mahdollisuuksia jatkaa. Näinhän hän kertoi jo aiemminkin vaalityön ollessa täydessä käynnissä. Kun mielipidemittaukset näyttivät reilua 14 prosenttia, Sipilä sanoi, ettei hän tällaisella tuloksella ole vuoden päästä kesällä Vantaalla ehdolla. Vaalitulokseksi jäi vieläkin heikompi tulos, eli 13,8 prosenttia. Näiden kommenttien valossa oli aika selvää, ettei hän jatka. Luvut eivät puhumalla tai pyörittelemällä tuosta parane. Toinen merkittävä signaali oli se, että Sipilä jätti hallituksen eropyynnön, kun hän huomasi, että sote-uudistuksen veivaamisesta ei tule tällä kaudella mitään. Tätä vetoa arvosteltiin ja toisaalta kiitettiin. Onhan pääministeri toistuvasti sanonut, että se on tulos tai ulos -periaate, jota hän noudattaa. Jos Sipilä olisi jäänyt luotsaamaan puoluetta, olisi alkanut aika pian keskustelu siitä, miksi hän jatkaa, vaikka on moneen kertaan hokenut periaatettaan. Sipilä tuli politiikkaan tuntemattomana kempeleläisenä insinöörinä, joka oli luonut itselleen ja perheelleen miljoonaomaisuuden. Häntä pidettiin tuoreena ja vanhoillisuudesta parjatulle keskustalle virkistävänä vaihtoehtona. Olivathan tunnelmat neljä vuotta sitten lähes hurmoshenkiset, kun keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi vuonna 2015 yli 21 prosentin kannatuksella. Siitä oli hyvä alkaa koota hallitusta, vaikka Sipilä tiesi, että edessä on rankka neljävuotiskausi. Hän on muistellut, miten alkutaipaleella hänelle kiikutettiin valtaisa pino papereita rahaministeriöstä. Leikkaustarve oli silloin vieläkin suurempi kuin hän oli luullut. Sipilä toteutti uudenlaista hallitustyöskentelyä. Aluksi istuttiin yhdessä ja hiottiin taktiikkaa. Hallituksen kokokin oli pieni. Sipilä ajatteli, että hän kokoaa pienen, mutta tehokkaan tiimin aivan kuin johtaessaan yritystä. Pian hän sai tuta, ettei politiikassa kaikki mene niin kuin yritysmaailmassa, ei sinne päinkään. Samalla lanseerattiin uusi termi eli vatulointi, joka tarkoittaa jonkin asian tai uudistamisen monenkertaista viivyttämistä. Toimettomuudesta ei Sipilän joukkuetta voi moittia. Maassa on nyt 140 000 työllistä enemmän kuin neljä vuotta sitten. Taloutta on tasapainotettu, velkaantumisen aste on taittunut. Sääntelyä on purettu. Hallituskauden päätteeksi kirjattiin 300 uudistusta: osa pieniä, osa isoja. Kaikkien tärkein, eli sote- ja maakuntauudistus jäi toteutumatta. Helminauhasta jäi puuttumaan koossa pitävä voima, eli lukko. Siihen kaatui hallitus. Sipilän ongelma oli se, ettei hän saanut taakseen tarpeeksi tukea mammuttimaisille uudistuksille. Monet makrotalouden hankkeet olivat elintärkeitä Suomen taloudelle ja hyvinvoinnin säilyttämiselle, mutta tavallista kadun miestä tai -naista nuo uudistukset eivät puhutelleet. Pääministeri itsekin totesi, että hän on kasvot, jotka ovat toistuvasti olohuoneessa tv-ruudulla kertomassa huonoja uutisia. Sipilä jää historiaan neljästä vuodestaan ennen kaikkea Suomen talouden vakauttajana. Puoluetta hän ei saanut kuivin jaloin seuraavalle kaudelle. Eroilmoitus aloitti heti kiivaan keskustelun seuraajasta. Nimiä on helppo löytää, mutta aikaa on vähän, vain syyskuuhun. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on suosikki ja niittää mainetta ympäri Suomen. Saarikko odottaa toista lastaan, jonka on määrä syntyä syksyllä. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on pyörinyt spekulaatioissa pitkään. Hän uusi valtakirjansa sunnuntaina saaden ääniä enemmän kuin esimerkiksi Matti Vanhanen . Sipilän kanssa kävi kisaa aikoinaan Tuomo Puumala . Hän tipahti eduskunnasta ollen nyt varasijalla. Yksi vaihtoehto on se, että keskustan syviltä rintamailta löydetään jälleen uusi, Sipilän kaltainen löytö, jonka tuoreuteen luotetaan. Keskusta joutuu hakemaan myös linjaansa siinä, kuinka paljon se on edelleen alkiolainen puolue ja kuinka paljon edistyksellinen, kaupunkeihinkin katsova puolue. Keskusta menetti ainoan paikkansa Helsingin vaalipiiristä ja se on kova pala.