Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Näin kunnat rakentavat vesiyhtiöitään – Kunta voi periä paisuteltua korkoa ja panna kuluttajat maksamaan

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset nousivat viime vuonna 2,6 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna. Tänä vuonna painetta on vielä enemmän, koska kuntien talouskäyrät viistävät yksin koronaepidemiankin takia jo lattianrajaa. – Kunnissa otetaan kaikki keinot käyttöön. Tuloveron korotus voi olla poliittisesti vaikeaa, eikä se ole kunnan ansaintamuotona kovin tehokas, sillä monet kuntalaiset eivät maksa sitä lainkaan. Sen sijaan taksat, maksut ja kiinteistöverot kohdistuvat kaikkiin kuntalaisiin, sanoo kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen . Omistajan vaatima tuloutus eli niin sanottu piiloverotus on helppo kohdistaa esimerkiksi vesimaksuihin. Kätevin tapa tehdä se "verhojen takana" on yhtiöittää vedenjakelusta vastaava liikelaitos. Tapa on jo yleisesti käytössä. Esimerkiksi Jyväskylässä vedenjakelusta vastaa Alva-yhtiöt ja Lahdessa Lahti Aqua Oy. Myös Porissa on ennakkoaavistus siitä että vedenjakelua varten perustetaan Porin Vesi -liikelaitoksen tilalle yhtiö. Harri Hiltuselle keino on varsin tuttu. – Vedenjakelua varten perustetaan yhtiö, jolle omistajakaupunki myöntää erittäin suuren lainan. Kaupunki hankkii lainan markkinakorkoisena esimerkiksi yhden prosentin korolla, mutta periikin perustetulta vesiyhtiöltä lainasta vaikkapa kolmen prosentin korkoa. Verosuunnitteluun kuuluu, että yhtiö ei tuota lainajärjestelyn avulla niin paljoa, että se joutuisi maksamaan yhteisöveroa tai jakamaan omistajalleen osinkoa. Valtio ei siis pääse käsiksi vesiyhtiön tuottoihin. Kiinteistöliitossa asia kiinnostaa erityisesti siksi, että lopulliseksi maksumieheksi lainassa joutuvat helposti kiinteistönomistajat ja tavalliset vettä käyttävät asukkaat. He joutuvat helposti maksamaan vesiyhtiöltä perityn korkeamman koron vesi- ja jätevesimaksujen sekä liittymismaksujen korotuksina. Tavalliselle kuntalaisille asia pysyy tavallaan piilossa, sillä vesiyhtiön hallituksen päätöksenteko ei ole julkista. – Keskustelua on ollut tosin siitäkin, pitäisikö tällaisissa tapauksissa julkisuussäädöksiä ulottaa tähänkin päätöksentekoon, Hiltunen pohtii. Vastaavaa taksankorotuspolitiikkaa voidaan toki sumeilematta ulottaa liikelaitoksiinkin. Hiltunen tosin muistuttaa, että tapaukset eivät ole yksiselitteisiä. Aina taksankorotukset eivät valu paikkaamaan kaupungin kokonaisalijäämiä. – Esimerkiksi vesijohtoverkoston ikä ja kunto kunnassa vaihtelevat. Toiset tarvitsevat oikeasti rahaa investointikustannuksiin. Kunnassa toimiva vesiyhtiö on käytännössä monopoliasemassa, sillä se omistaa vesijohtoverkoston. Vesitaksat vaihtelevat eri kuntien ja kaupunkien välillä paljon. Suurten kaupunkien välisessä vertailussa helsinkiläinen 180 kuutiota vuodessa käyttävä perhe maksaa vedestään 442,80 euroa vuodessa vähemmän kuin jyväskyläläinen vertailuperhe. Satakunnan kaupungeissa vastaava esimerkkiperhe Harjavallassa maksaa vuosittain vedestään 351 euroa vähemmän kuin raumalaisperhe. Ympäristöhallinnon keräämät viime vuoden vertailuhinnat perustuvat kaavaan, jossa laskuissa ovat mukana talousveden ja jäteveden käyttömaksujen perusmaksun lisäksi myös liittymismaksun vaikutukset. Kaavalla saadaan esimerkiksi kolmihenkisen omakotitalossa asuvan porilaisperheen vesikustannuksiksi 5,18 euroa kuutiolta, jolloin perheen kukkaro kevenisi 180 kuution kulutuksella vuosittain 932,4 euroa. – Summa on tietenkin tällä laskutavalla aivan vertailtava muiden kaupunkien kanssa. Jos mukaan ei lasketa liittymismaksun vaikutuksia, vaan laskutavaksi otetaan pelkät talousveden ja jäteveden käyttömaksut sekä perusmaksu, niin vuotuinen lasku on yhteensä 818,60 euroa, josta perusmaksun osuus on 150 euroa, toteaa Porin Veden johtaja Ilkka Mikkola . Mikkolan mukaan 180 kuution vuotuinen käyttö on hieman yläkantissa vastaavien omakotiasujien keskuudessa. Porin vesimaksuja voidaan pitää kaupunkivertailussa keskitasoisina. Haarukka vesimaksuissa antaa kuntaomisteisille vesiyhtiöille ja liikelaitoksille liikkumavaraa omistajan vaatimille tuloutuksille. On muistettava toki sekin, että kuntien välinen hintaero voi johtua piiloveron ohella monista muistakin seikoista. Harvaan asutuilla alueilla vesijohto- ja viemäriverkostoa sekä joudutaan rakentamaan kalliimmin suhteessa taajaan yhdyskuntarakentamiseen. Kustannuseroja tulee myös maastosta, johon verkkoa rakennetaan. Yksi vaikuttava tekijä on veden saatavuus alueella. Kokonaan oma lukunsa on tarjolla olevan vesijohtoveden laatu. Siinä tosin törmätään usein makuasioihin.