Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Markkinajohtaja Valion yleisimmät maidot lypsetään pian vain pihatoista – myös kiistellyt parsinavetat jatkavat käytössä

Kaikki Suomen suurimman maitotuotteiden jalostajan Valion tavallisimmat maidot tuotetaan syyskuun puolivälistä lähtien pihattonavetoissa. – Tämän jälkeen Valion litran ja 1,75 litran pakkausten rasvaton maito, ykkösmaito, kevytmaito ja täysmaito ovat pelkästään niin sanottua vapaan lehmän maitoa, kertoo Valion alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo . Valion luomumaito tulee jatkossakin luomutiloilta. Valio kerää maitonsa yhteensä noin 5 100 maitotilalta ympäri maata. Niistä noin puolet on tällä hetkellä pihattoja ja puolet parsinavettoja. Pihatossa lehmät voivat liikkua vapaasti, eikä niitä ole kytketty parsiin. – Jos tarkastellaan tuotetun maidon kokonaismäärää, niin kolme neljäsosaa siitä on jo nyt pihatoista, Pohjamo sanoo. Tuotantotapaa ei muuteta hetkessä Valio edellyttää, että tuottajatilojen uudet investoinnit ovat pihattoja. Toisaalta myös maidonkeruu parsinavetoista jatkuu niin kuin ennenkin. – Navetta on tänä päivänä miljoonainvestointi ja sillä on oma elinkaarensa. Tuotantotapaa ei muuteta hetkessä. Tässä vaiheessa on järkevää, että sekä pihatto- että parsinavetat voivat olla käytössä, Pohjamo toteaa. Parsinavetoissa tuotettu maito menee Valion muiden tuotteiden valmistukseen, johon riittää myös pihattomaitoakin. Vapaan lehmän maidon tuotantoon sitoutuneilta pihattotiloilta edellytetään kuulumista vastuullisuusohjelmaan. Vastuullisuuslisän ehdot täyttävästä maidosta maksetaan tuottajille kaksi senttiä enemmän litralta. Munista esimerkkiä Pohjamo korostaa, että siirtymällä yleisimmissä purkkimaidoissa pelkästään vapaan lehmän maitoon halutaan palvella kuluttajia. Esimerkiksi kananmunissa vapaan kanan munat ovat Suomessa valloittaneet markkinat jo suurelta osin. Munien esimerkin mukaisesti Pohjamo toteaa vapaan lehmän maidon kehittyneen termiksi, joka koskee laajasti tiettyä tuotantotapaa. Suomalaisista meijerialan yrityksistä Juustoportti lanseerasi vapaan lehmän tuoteperheensä jo vuonna 2015. Suomen toiseksi suurimman maidonjalostajan Arlan tavanomaisilta tiloilta peräisin olevasta maidosta noin puolet tulee pihattotiloilta ja puolet parsitiloilta. Pihattojen osuus kasvaa koko ajan. Arlalla on valikoimissa myös yhden tilan luomutäysmaito, joka on tuotettu Tikan luomumaitotilalla Kurikassa. Siellä lehmät laiduntavat ulkona aina, kun ne haluavat. Ohjelmia hyvinvoinnin eteen Niin Juustoportti kuin Valiokin edellyttävät vapaan lehmän maidoiltaan eläinten terveydenhuolto-ohjelmaan kuulumista ja usein toistuvia eläinlääkärikäyntejä. Satamaidon tuottajatiloja perehdytetään hyvinvointimittariston käyttöön. Arlalla on käytössä laatuohjelma, johon kaikki tilat sitoutuvat. Laatukyltti edellyttää muun muassa pidennettyä laiduntamisaikaa. – Tiloilla ja koko ketjussa tehdään koko ajan työtä eläinten entistä paremman hyvinvoinnin eteen, Valion Pohjamo vakuuttaa. Parsinavetassa naudat on kiinnitetty parteen. Lypsylehmät on pääsääntöisesti päästettävä laitumelle kahdeksi kuukaudeksi. Usein laidunkausi venyy 3–5 kuukauteen. Toisen navettatyypin muodostaa pihatto, jossa eläimet liikkuvat rakennuksessa vapaasti. Nykyään on yleistynyt myös lehmien talvijaloittelu, jota voidaan tehdä yhtä hyvin parsi- kuin pihattonavetoistakin. Luomutiloilla on muiden muassa ruokittava eläimet luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla. Parsista vääntöä Parsinavettojen jatkosta kiisteltiin eläinsuojelulain uudistamisessa. Lain eteneminen pysähtyi toistaiseksi Sipilän hallituksen kaaduttua. Kaatuneen lain luonnoksessa parsinavetoita ei kokonaan kielletty. Lypsylehmien ja hiehojen jaloittelua ja laidunnusta olisi lisätty 60 päivästä 90 päivään vuodessa.