Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Tulevaisuuden opettajankoulutuksen tulee ymmärtää ilmastonmuutosta ja globalisaatiota

Tulevaisuuden opettajankoulutus on tärkeää rakentaa sellaisen sivistyksen varaan, joka auttaa ymmärtämään ilmastonmuutosta ja globalisaatiota. Uudessa eduskunnassa ja hallitusneuvotteluissa on nyt mahdollisuus palata sivistysajatteluun, joka on luonut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, sen henkisen perustan ja koulutusihmeen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muiden kulttuurien syvällisempi sisarellinen ja veljellinen ymmärtäminen ovat esimerkkejä siitä uudesta sivistysajattelusta, jota meidän pitäisi vahvistaa yhteiskunnassamme. Nähdäkseni tällainen ei olisi ollut vierasta suomalaisen sivistysajattelun luojille Snellmanista alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on juuri julkaissut strategiansa 2030 ja mainitsee siinä ilmastonmuutoksen ja globalisaation muiden teemojen joukossa. Strategian tehtävä ei tietenkään ole tarjota menetelmiä, mutta nyt alkavat käytännölliset haasteet, joissa tulemme tarvitsemaan käytännöllistä viisautta, fronesista eli miten asiat viedään käytäntöön. Eräs käytännöllinen ehdotus on, että jokaisen koulutukseen tulevan opettajan pedagogiset opinnot olisi läpäisty uusien ilmasto- ja globaalisivistyksen teemojen mukaisesti. Koska opettajan pedagogiset opinnot (60 op) luovat opettajuuden ytimen varhaiskasvatuksesta korkeakoulukasvatukseen, se takaisi kaikille tuleville opettajille Suomessa yhtenäisen ja vahvan näkemyksen tulevaisuutemme keskeisistä haasteista. Näin näiden teemojen kautta syntyisi vahva opettajankoulutuksen yhteinen eetos, joka jalkautuisi koko koulutusjärjestelmään. Se, miten syvällisesti ymmärrämme teorian ja pystymme viemään sen käytäntöön, tulee vaikuttamaan siihen, onnistummeko ratkaisemaan osaltamme em. haasteet ja kääntämään tämän hetken negatiivisen näkymän lastemme ja heidän lastensa positiiviseksi tulevaisuudeksi omien tekojemme kautta. Vastauksena kysymykseen, miten opettajankoulutuksessa voidaan luoda kestäviä ratkaisuja, suosittelen tutkimaan käytännöllisiä ajattelijoita, kuten esimerkiksi juuri 89 vuotta täyttänyttä filosofi Reijo Wileniusta. Klassikkoteoksessaan Kasvatuksen ehdot (1975) Wilenius nostaa opettajankoulutuksen käytännölliseksi tehtäväksi päämäärä- tilanne- ja menetelmätietoisuuden kehittämisen. Wilenius on todennut, että erityisesti päämäärätietoisuus on meidän aikanamme alikehittynyt. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, ettei kyetä ajattelemaan itsenäisesti päämääriä, vaan niiden tilalle tulevat ulkopuoliset ideologiset ja manipulatiiviset elementit, jotka saavat helposti jalansijaa yhteiskunnallisessa keskustelussa, kuten juuri maahanmuuttokeskustelussa on käynyt. Markku Niinivirta FT, Snellman-korkeakoulun rehtori, Helsinki