Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Missä ovat eteläisen Satakunnan kuningattaret ja työläiset? Ampiaiskesää ei tullutkaan

Tunnustan, etten ole erityisemmin ampiaisten ystävä. Tämä on tietysti väärin, sillä vakaumuksellisena luonnonrakastajana minun kuuluisi puolustaa myös ampiaisten oikeuksia. Viisaat tutkijat valistavat, että ampiaiset saalistavat pienempiä hyönteisiä, joista monet voivat olla ihmisen kannalta kiusallisia tuholaisia. Mehiläishaukalle ampiaistoukat ovat tärkeää ravintoa. Silti ajattelen, että ampiaiset ovat evoluution harha-askel. Minun puolestani ne saisivat kadota, tai ainakin pysyä vähissä. Tästä pääsemme varsinaiseen asiaan. Muistamme uskomattoman ampiaiskesän 2018, jolloin näitä piikkipeppuja riitti riesaksi asti. Viime kesä oli rauhallisempi, ja tälle vuodelle tutkijat taas ennustivat reipasta ampiaispaljoutta. Odotus perustui siihen, että yleinen maakoloissa pesivä piha-ampiainen ja harvinaisempi saksanampiainen saavuttavat runsaushuipun kahden vuoden välein. Vaan kuinka kävi? Oma pihapiirini vanhoine puurakennuksineen, klapipinoineen, luonnonmukaisine risukkoineen ja kukkaniittyineen on ihanneympäristö ampiaisille. Vaikka joka kevät pyydystämme (osittain ihan tutkimusmielessä) huomattavan määrän pesänrakennukseen valmistautuvia kuningattaria, aina pesiä jää ulkorakennusten katoille ja räystäänalusiin maapesistä puhumattakaan. Nyt on kaikki toisin. Tontiltamme ei ole tiedossa yhtään ampiaispesää, vaikka näin keskikesällä täytyy jo olla työläisiäkin liikkeellä. Kerroin havainnoistani pistiäistutkija, tohtori Jouni Sorvarille, joka vakuutti, että kyllä nyt pitäisi olla tavallista parempi ampiaisvuosi. Hän ei tuntunut ottavan pihamme ampiaistyhjiötä todesta. Olen kuitenkin saanut samansuuntaisia tietoja lähinaapureilta ja muiltakin kotiseutuni luonnonharrastajilta – ampiaiset puuttuvat nyt täältä eteläisestä Satakunnasta. Mikä selittää ilmiön, joka ei istu yksiin tutkijoiden antamien ennusteiden kanssa? Mieleen nousee paljon puhuttu maailmanlaajuinen hyönteisiä kohdannut kato, mutta sekään ei oikein sovi kuvioon. Samalla kun tonttimme ampiaiset ovat kateissa, kukkaniityillämme pörrää kimalaisia tavallistakin enemmän. Kelpaako selitykseksi pitkään kylmänä jatkunut kevät, jonka tappioita helteinen alkukesä ei enää pystynyt korjaamaan? Olisi mukava kuulla, onko ampiaistilanne muualla maakunnassa vastaava, vai onko kyse vain paikallisesta taantumasta. Tuomo Hurme Kirjoittaja on Euran Honkilahdella asuva luonnonystävä, luontovalokuvaaja ja eläköitynyt toimittaja. Juttua korjattu 30.7. kello 13.04. Jutun otsikko oli aiemmin ”Ei tullutkaan ampiaiskesää – miksi ampiaiset puuttuvat Satakunnasta toisin kuin muualta Suomesta?” Otsikkoa on muutettu, koska kirjoittaja ei väittänyt tekstissä, että ampiaiset puuttuisivat koko maakunnasta. Hän ei myöskään kirjoittanut muun Suomen ampiaistilanteesta mitään.