Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tarpeellinen puoluelaitos tarpoo ahdingossa

Puolueiden maine on aina pääasiassa vähän kehno. Elokuun Sitra-tutkimuksessa 57 prosenttia arveli puolueiden etääntyneen kansasta kuulomatkan päähän, ja 67 prosenttia vaati parannusta niiden viestintään. Paljonkohan "viestintä" auttaa, jos sisältö ei pure. Väkinäiseltä tuntuu muun muassa sdp:n hanke "keskustelualoitteesta". Kansalaisaloite voi johtaa lainsäädäntöön asti. Näitä (korona)valtiopäiviä painaa lainsäädäntövaje, puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) valitteli. Niin sanottuun suureen saliin ei ole päästetty kuin 50 kansanedustajaa. Vähän siellä heitä on muutenkin ollut kännyköitään näpräämässä. Jospa uusiokäytettäisiin vanhaa, sitä kun piisaa. Itsenäisyyden aikana on säädetty 47 hyllykilometriä lakeja ja asetuksia. Sentään 30 prosenttia meistä uskoo puolueisiin vähintään "melko paljon", mutta vain kuusi prosenttia osallistuu puolueosastojen toimintaan. Kansa ei tykkää korruptiosta. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on junaillut sisäministeriön pääksi eli kansliapäälliköksi Kirsi Pimiän ja Maahanmuuttoviraston ylijohtajaksi Jari Kähkösen, molemmat ohi selvästi pätevämpien ehdokkaiden. Akateemiset arvostelijat katsoivat, että virantäyttöohjeita ei noudatettu. Keskusta hinasi Ylen entisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajaksi kahden pätevämmän ohi. Korkeista virantäytöistä ei voi valittaa. Viime vuonna valituskielto poistui muista nimityksistä. Ensi huhtikuun kuntavaaleilla on painoarvoa, kun eduskuntavaaleihin päästään vasta 2023. Passaisi hyvin, että eduskunta- ja kuntavaalit olisivat samana päivänä. Ruotsissa kaikki kolmen tason vaalit pidetään yhtenä päivänä. Puoluesihteerimme pyörittelivät aihetta vuonna 2016. Kun yhdet vaalit maksavat vain 15 miljoonaa, se on nykyisessä miljardikaatosateessa mitätön pisara. Ruotsissa puolueiden blokit kilpailevat vähän samaan tapaan, kuin kaksipuoluemaissa tapahtuu. Tosin Annika Saarikko lupasi, että keskusta on "kaikkien puolue kaikkialla maassa". Ajatus on teoriassakin hassu. Koronakriisi ynnä muut syövät ensi vuoden kuntataloudesta 1,7 miljardia. Terveyspalvelut ja koulut ovat kuumia aiheita. Sote-rajasotaa käydään koko ajan. Vaalipiirit, joita mantereella on 12, olisivat hyviä sote-yksiköitä. Kansanedustajakin valittaisiin sote-piiristä. Nyt tulossa lienee 18 maakunnallemme perustuva systeemi. Pienimmässä sote-maakunnassa olisi noin 70 000 "asiakasta", suurimmassa 1,7 miljoonaa. Oolanti on sekä vaalipiiri että maakunta. Puolueohjelmat eivät kansaa innosta. Professori Olavi Borg kirjoitti 1970-luvulla, että "kaikki vasemmistoon tai kaikki keskustaan tai kaikki porvarilliset puolueet voisivat suuremmitta kivuitta vaihtaa keskenään suuren osan ohjelmista". Esimerkiksi keskusta on tehnyt kymmeniä ohjelmia. Tarvettakin on ollut, sillä maatalouselinkeinon mahtiaikoina maassa oli Borgin mukaan "kaksi maalaisliittoa", toinen lännen vauraita talonpoikia, toinen Itä- ja Pohjois-Suomen pientilallisia varten. Perustuslakivaliokunta kannatti 2010 hallituksen ideaa kolmen prosentin äänikynnyksestä politiikan sirpaloitumista vastaan. Viime vuoden vaaleissa kolme prosenttia olisi ehkä muuttanut vaalitulosta hallitusneuvottelujen kannalta. Monesta syystä, joista yksi on rkp, tämä asia ei etene. Ruotsissa parlamenttivaaleissa on neljän prosentin alaraja, samoin Norjassa. Tanskassa se on kaksi. Saksassa ja Virossa on viiden prosentin äänikynnys. Venäjälläkin se on viisi. Siellä tosin "turhat" oppositiopoliitikot siivotaan jo ehdokaslistoilta. Erkki Teikari Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.