Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Lakisääteinen eläkeikä vaikuttaa päätökseen jäädä eläkkeelle enemmän kuin taloudelliset kannustimet – Osa-aikaeläkkeetkään eivät ole juuri pidentäneet työuria

Ihmisen päätökseen jäädä eläkkeelle vaikuttaa eniten lakisääteinen eläkeikä eli vaikuttavin keino pidentää työuria on nostaa eläkeikää. Taloudelliset kannustimet ja erilaiset joustavat osa-aikaeläkejärjestelyt eivät vaikuta yhtä paljon, vaikka niillä on yritetty pidentää työuria. Tämä käy ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Työeläkevakuuttajat Telan torstaina julkistetusta tutkimusraportista. Tela tilasi tutkimusraportin EU:ssa käytävän eläkepoliittisen keskustelun tueksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijat Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska tarkastelevat eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutusta ihmisten eläköitymiseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja. Vuoden 2005 uudistuksessa pyrittiin nostamaan eläköitymisikää joustavalla 63–68 vuoden eläkeiällä. Ennen uudistusta lakisääteinen eläkeikä oli 65, mutta yleisin todellinen eläkkeellesiirtymisen ikä 60. Uudistuksessa työssä jatkamista kannustettiin korkeammalla karttumaprosentilla. Vanhuuseläkkeen osalta uudistus vaikutti karttumiin, kuukausieläkkeeseen ja eläkeikään. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa eläkeiän muutokset vaikuttivat selvästi enemmän kuin muutokset taloudellisissa kannustimissa. Korkeampi työhistorian aikana kertynyt eläke kannusti aiemmin eläkkeelle – Eläkeiän muutos lisäsi työeläkkeelle eläköitymistä noin 40 prosenttiyksikköä vanhuuseläkkeen alarajassa, kertoo tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen . Vanhuuseläkkeen alaraja laski vuoden 2005 uudistuksessa 65:stä 63 ikävuoteen. Taloudelliset kannustinmuutokset vaikuttivat odotetusti, mutta niiden merkitys oli yllättävän vähäinen eläkeikään verrattuna. Korkeampi karttumaprosentti kannusti jatkamaan työssä pidempään. Toisaalta, korkeampi työhistorian aikana karttunut eläke kannusti myös eläköitymään aiemmin. Myöskään osa-aikaeläke ei tutkimuksen perusteella pidentänyt työuria merkittävästi. Osa-aikaeläkeiän laskeminen lisäsi jonkin verran työssä jatkamista niiden kohdalla, joilla on suhteellisesti heikko terveys. Osa-aikaeläköitymisen helpottaminen ei keskimäärin pidentänyt työuria. Yksi osa-aikaeläkkeen tavoitteista oli vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä, mutta sitä hyödynsivät usein hyvätuloiset ja terveet. – Kun eläkeikää muutetaan, siitä tulee nopeasti normi, jota ihmiset seuraavat, Kanninen toteaa. Miten eläkeiän nosto vaikuttaa hyvinvointiin? – Väestön ikääntyminen on koko Euroopan yhteinen haaste. Asia on vahvasti myös uuden komission agendalla. Komissio on jo pitkään kiinnittänyt huomiota eläkeikien nostamiseen ja sitomiseen elinajanodotteeseen eläkejärjestelmiä kehitettäessä, totesi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes . Suomessa tämä tehtiin vuoden 2017 uudistuksessa. Alin eläkeikä nousi ja nousee edelleen kiinnittyen elinajanodotteisiin. Kannisen mukaan eläkeiän alarajan nostolla todennäköisesti saataisiin pidennettyä työuria edelleen, mutta vielä ei tiedetä riittävästi eläkeiän noston vaikutuksista hyvinvointiin. – Hyvinvointia, hyvää vanhuutta ja yhteiskunnan parantamista ei kuitenkaan pidä unohtaa näissä päätöksissä, toteaa Kanninen.