Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Katso myös video: Ahlaisista löytyi harvinainen ja iäkäs vedeneläjä sähköverkkotöiden yhteydessä – ”Jos yksilöitä on useita, kanta voitaisiin ehkä elvyttää”

Tarkalleen 1 769 vuollejokisimpukkaa sekä yksi raakku löytyi noin 500 neliömetrin alueelta Eteläjoesta, kun sukeltajat tutkivat joen pohjaa ennen sähkökaapelin vetoa kohteeseen. Joessa tiedettiin olevan vuollejokisimpukoita, minkä vuoksi työkohde tutkittiinkin. Melkoinen yllätys sen sijaan oli, että pohjalla eli myös jokihelmisimpukka eli raakku. – Se, että Oulun eteläpuolelta löytyy vielä raakkujoki, on aina yllätys, sanoo sukelluksia työkohteessa tehneen Alleco Oy:n asiantuntija Panu Oulasvirta . Historiatietojen perusteella Eteläjoesta tiedetään pyydetyn raakkuja menneinä vuosina. – Suuri yllätys on, että niitä on siellä edelleen, Oulasvirta toteaa. Hän arvioi Ahlaisista keskiviikkona löydetyn raakun olevan jo vanha yksilö, jopa yli satavuotias. Oulasvirran mukaan on todennäköistä, että Eteläjoessa on edelleen useampia raakkuja, ei kuitenkaan nuoria yksilöitä – Eteläjoki ei ole siinä kunnossa, että siellä olisi tapahtunut lisääntymistä enää moneen vuosikymmeneen. Nuoret raakut ovat erityisen herkkiä vedenlaadulle ja pohjan laadun muutoksille. Raakku elää ensimmäiset elinvuotensa hyvin pienenä simpukkana pohjasoraan kaivautuneena. Joet ovat nykyään useasta eri syystä liettyneet, minkä seurauksena sorakon huokoset tukkeutuvat ja pienet raakut tukehtuvat. Isot raakut eivät elä hautautuneina, vaan suodattavat ravinnon ja hapen suoraan jokivedestä. Menneiden vuosikymmenten helmenkalastus oli raakuille hyvin tuhoisaa, sillä niitä tapettiin valtavia määriä helmien toivossa. – Ehkä yhdessä raakussa 500:sta on helmi, ja todellisen arvohelmen löytääkseen sai avata tuhansia simpukoita, Oulasvirta tietää. Sekä vuollejokisimpukka että jokihelmisimpukka ovat rauhoitettuja lajeja. Luonnonsuojelulain rikkomistapauksissa edellisen ohjeellinen arvo on 50 euroa ja jälkimmäisen 589 euroa. – Päälle tulevat sitten vielä sakot. Eikä jokihelmisimpukan helmillä ole nykyään mitään markkina-arvoa. On turha kuvitella, että sellaisen voisi myydä jossain nykyään, Panu Oulasvirta huomauttaa. Simpukat kannattaa siis jättää rauhaan. Katso video Ahlaisten simpukoiden siirrosta: Oulasvirta nostaa esiin myös Eteläjoen läheisen Pohjajoen, joka kannattaisi hänen mukaansa sekin inventoida raakkujen varalta. – Jos noista joista löytyy useampia yksilöitä, on mahdollisuus elvyttää kannat. Raakut voivat lisääntyä vielä vanhanakin. Käynnistymässä on hankkeita, joissa nuoria raakkuja kasvatetaan laitosoloissa ja istutetaan jokiin vasta herkimmän kasvuvaiheen jälkeen. Nyt Eteläjoen työkohteesta löytyneet simpukat siirrettiin keskiviikkona tarkkaan valitulle alueelle muutama sata metriä yläjuoksulle päin pohjanlaadulta ja virtausolosuhteilta aiemman kaltaisiin elinolosuhteisiin. – Olemme poranneet sähkökaapeleita suuntaporauksella muun muassa teiden ja isompien ojien sekä jokien alitse, mutta Ahlaisissa maaperä joen alla ei antanut myöden vaan joudumme menemään simpukan elinympäristön läpi, kertoo Pori Energia Sähköverkot Oy:n rakennuttaja Jouni Sarin . Simpukoiden siirron jälkeen Pori Energia Sähköverkoilla on kolme viikkoa aikaa tehdä suunniteltu ja luvitettu kaapelinveto.