Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Pori Jazz löi tahtia, kun Suomi kansanvaltaistui

”Hyvä Manu!” -huudot säestivät historiallista vierailua, kun presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto seurueineen istuivat Kirjurinluodossa eturivin penkille torstaina 11. heinäkuuta 1985. Sitä ennen presidenttipari oli risteillyt Kokemäenjoella Pori Jazzin päivän pääesiintyjän, bluesrock-kitaristi Stevie Ray Vaughanin kanssa. Kun kitaratähti väänsi niin sanotusti nupit kaakkoon, on vaikea kuvitella, että ilmoille olisi vyörynyt varsinaisesti presidentin mielimusiikkia, mutta ainakin se oli sulka 20 vuotta täyttävän festivaalin hattuun. Presidenttiä ei festivaalilla ollut ennen nähty, ministereitä ja muita silmäätekeviä kyllä. Siitä tahti vain parani. Moni muistaa ikänsä, kun Tarja Halonen nousi samalle lavalle jammailemaan James Brownin kanssa vuoden 2003 festivaalilla. Pori Jazz näyttäytyi paikkana, jossa piti näyttäytyä ja sinne raahattiin myös EU:n ylintä johtoa Jacques Delorsista José Manuel Barrosoon . Kunnes kaikki muuttui. Vuonna 2006 järjestettiin ensimmäinen Suomi-Areena, ja yhtäkkiä festivaali tuntui ajautuvan ohitusraiteelle. Poliitikkojen ja muun vallasväen huomio siirtyi toisaalle. Oli se varmasti festivaalijohdossa jonkin asteen järkytys. Ilman Pori Jazzia Suomi-Areena tuskin olisi syntynyt, ainakaan Poriin, mutta nyt se vei lähes koko potin. Vuosien mökötys siitä seurasi, kenties jopa henkinen helppous vetäytyä sinne, mistä kaikki alkoi, Kirjurinluotoon. Nyt otetaan askeleita takaisin ja viritellään yhteistyötä Suomi-Areenan kanssa, ja hyvä niin, mutta samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa. Tutkikoon joku tarkemmin, mutta väitän, että Pori Jazzin ainutlaatuinen asema Suomen festivaalikentässä osui sopivaan nivelkohtaan Suomen yhteiskunnallisessa kehityksessä. Asema ei pudonnut syliin kuin Manulle illallinen. Festivaalia kehitettiin määrätietoisesti niin, että se vaikutti kulkevan suorastaan etunojassa vapautuvaan ja vaurastuvaan Suomeen. Presidentti Koivisto ymmärsi, miksi juuri Pori Jazziin kannatti tulla. Hänen toisella kaudellaan siirryttiin kohti presidentin valtaa rajoittavaa parlamentarismia ja Suomi jätti EU-hakemuksensa. Suunta oli entistä määrätietoisemmin kohti länttä, ja Pori Jazz oli kuin ikkuna uuteen kansanvaltaisempaan maailmaan. Porissa näytti siltä, miltä Suomi tulisi näyttämään. Siksi Suomi-Areena on luonnollinen jatke sille, mikä alkoi Pori Jazzin siipien alla. Festivaaleistakin on tullut enemmän tai vähemmän toistensa näköisiä. Ainutlaatuista on nyt näiden kahden tapahtuman yhdistelmä. Kirjoittaja on SK:n entinen kulttuuriosaston esimies ja Pori Jazz -konkari. Oikaisu 17.7. kello 13.10: Korjattu ensimmäisen Suomi-Areenan ajankohta. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006.