Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Yhdysluokka 3–6-luokkalaisille Reposaaressa ei ole realismia – opetuksen haasteet käyvät liian suuriksi

Toimittaja Sakari Muurinen (SK 1.4.2019) kysyi palveluverkkoselvitykseen liittyen, onko meillä päättäjillä kanttia reagoida tilanteeseen, kun lasten ja nuorten määrä Porissa vähenee. Kysymys on aiheellinen. Arvioiden mukaan esimerkiksi Reposaaressa aloittaisi ensisyksynä vain 1 ykkösluokkalainen alakoulun oppilasmäärän ollessa lukuvuonna 2019–2020 yhteensä 33 oppilasta. Mielestäni keskeisintä olisi Reposaaressa turvata kaikkein pienimpien lasten eli varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja 1–2-luokkalaisten opetus. Nykyisellä oppilasmäärällä realismia ei mielestäni ole jatkaa 3–6-luokkalaisten opetusta. Mikäli kuitenkin tähän ratkaisuun päädytään, tarkoittaisi se kahden luokanopettajan resurssin ollessa käytössä yhdysluokkia esimerkiksi 1–2 ja 3–6-luokkalaisille. Käsitykseni mukaan erityisesti jälkimmäinen eli 3–6-luokkalaisista koostuva yhdysluokka olisi varsin haasteellinen toteuttaa. Jotta asian haastavuutta on helpompi hahmottaa, on tärkeää avata mitä yhdysluokalla tarkoitetaan ja minkälaisia pulmia voi opetus 3–6-luokkalaisten yhdysluokalla tuoda eteen. Yhdysluokalla siis tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia oppilaita. Käytännössä yhdysluokalla 3–6 on oppilaita neljältä eri vuosiluokalta, jolloin oppilaiden ikä luokassa vaihtelee useimmiten 9–13-ikävuosien välillä. Haasteita syntyy, koska lapset ovat tuossa iässä fyysiseltä, psyykkiseltä ja sosiaaliselta kehitykseltään kovin eri vaiheessa. Tämä asettaa opetukselle omat vaatimuksensa. Lisäksi 3–6-luokkalaisten yhdysluokassa opettaja joutuu noudattamaan peräti neljän vuosiluokan opetussuunnitelmaa samanaikaisesti. Jokaisen opetussuunnitelman tavoitteet pitäisi pystyä saavuttamaan 45 minuutin oppitunnin aikana. Väistämättä herää kysymys, saako jokainen oppilas yhdysluokassa riittävästi oman tasoista opetusta ja vieläpä mielekkäällä tavalla. Jääkö opetus yhdysluokassa helposti pinnalliseksi ja hajanaiseksi, koska vain pakolliset sisällöt ehditään oppitunnilla käsittelemään? Yhdysluokkien haasteiksi opettajat ovatkin tutkimuksissa nostaneet oppilasryhmien sekä itsenäisen ja ohjatun työn välisen jatkuvan tasapainoilun, kiireen tunnun, keskittymisvaikeudet, useamman opetussuunnitelman noudattamisen haasteet ja opettajan väsymisen. Näillä kaikilla on väistämättä vaikutuksia myös oppilaaseen ja hänen oppimiseensa. Lisäksi oma huoleni on, löydämmekö jatkossa luokanopettajia, jotka hallitsevat kaikki alakoulussa opetettavat aineet ja omaavat vielä paljon muutakin koulun arjessa vaadittavaa osaamista. Meidän päättäjien on siis ankarasti pohdittava, mikä on lapsen etu tämänkaltaisessa yhdysluokkaratkaisussa. Mikäli Reposaari päätetään säilyttää nykyisellään, oletan että me päättäjät myös ymmärrämme ratkaisumme seuraukset ja käymme asian vaatimaa sisällöllistä debattia järkevästä tavasta toteuttaa opetus näin pienessä koulussa. Henna Kyhä Kirjoittaja on Porin sivistyslautakunnan jäsen (kok.).