Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Rikkureiden uhkailu on sanktioitava – kaikilla ei ole varaa lakkoilla

Suomen lakkorintamalla on viime ajat käyty rajua taistelua ja tarpeettomin kovin asein. Tulilinjalle ovat joutuneet rikkurit eli henkilöt, jotka eivät osallistu lakkoon. Heidät on leimattu loisiksi ja sylkykupeiksi, joita voi uhkailla ja haukkua. Puustellin keittiötehtaan pääluottamusmies Kai Hyrynkangas totesi julkisesti (SK 30.1.), että rikkurit vastaavat omista teoistaan ja he tietävät miten heille käy. Lausunto oli pöyristyttävä, mutta valitettavasti ei ainutlaatuinen. Samanlaisia sammakoita on tippunut nyt liian monesta suusta. Kyseinen toiminta haiskahtaa vanhan liiton liian kauan käytössä olleilta kalsareilta. Siihen ei auta pelkkä pyykinpesu, vaan vaihto uusiin. Se mikä muinoin oli hyväksyttävää toimintaa, ei istu enää tähän päivään. Uhkailuun ja kiusaamiseen tulee puuttua ja se tulee sanktioida. Vaikka ammattiyhdistysten toiminta perustuu siihen, että yhtenä rintamana valvotaan omia etuja, vastuullinen ay-liike ei syyllisty uhkailuun ja kiusaamiseen. Keinot pitää löytää muulla tavoin. Kyseinen toiminta haiskahtaa vanhan liiton liian kauan käytössä olleilta kalsareilta. Siihen ei auta pelkkä pyykinpesu, vaan vaihto uusiin. Rikkureiden motiiveja on syytä selvittää tarkemmin, sillä yksi näistä on raha. Kaikilla ei ole varaa jäädä lakkoon, sillä perheen eläminen voi lakon takia vaarantua. Se, että lakossa yleensä taistellaan paremman palkan ja elintason puolesta ei riitä syyksi, jos kotona odottaa monta nälkäistä suuta. Et voi sanoa lapselle, että syödään viikon tai kuukauden päästä, kun lakko loppuu. Osa häpeää kertoa totuutta, että rahaa lakkoiluun ei ole. Mieluummin he ottavat sakinhivutuksen ja rikkurin leiman niskaan. Tuntuva lakkoavustus näissä tilanteissa auttaisi pysymään yhteisessä lakkorintamassa. Rikkuriksi ryhtymisen taustallavoi olla myös heikentynyttä uskoa ja kiinnostuksen puutetta oman ammattiyhdistyksen toimintaa kohtaan. Varsinkin nuoret liittyvät yhä useammin yleiseen työttömyyskassaan. Tämä ilmiö näkyy ammattiyhdistysten kokouksissakin. Osallistujien keski-ikä on lähellä eläkeikää, sillä nuoria on vaikea saada mukaan ay-toimintaan. Yleisen työttömyyskassan toimitusjohtaja Sanna Alamäki peräänkuulutti (SK 30.1.) ihmisiä, jotka uskaltavat vastustaa kiusaamista. Sen ei pitäisi kuitenkaan olla vain yksittäisten ihmisten varassa, vaan kiusaamisen lopettamisesta pitäisi tulla maan tapa.