Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tietokonenörtistä tuli hiihtomaajoukkueen päävalmentaja: ”Joskus yölläkin tulee koodailtua kaikenlaista hiihtourheilun hyväksi”

Norja tunnetaan hiihtomaailman mahtimaana, jolla on eniten resursseja pönkittää menestystään. Suomen hiihtomaajoukkueella on kuitenkin käytössään jotain, mitä Norjalta ei tiettävästi löydy. Suomalaisilla on kilpailumatkoilla ja leireillä mukana oma erittäin kokenut ja pätevä it-tukihenkilö, joka ratkoo urheilijoiden ja joukkueen muidenkin jäsenten tietokoneissa ilmeneviä ongelmia. It-tukihenkilö on kuitenkin täysin sivutoiminen, vapaaehtoinen ja epävirallinen tehtävä, eikä siitä makseta erikseen palkkaa. Sitä hoitaa nimittäin keväällä päävalmentajaksi valittu espoolainen Teemu Pasanen . – Vuosien varrella urheilijoiden ja muiden koneita on tullut aika paljon rassattua. Puheluitakin tulee välillä, mutta ongelmat on ratkottu, Pasanen hekottelee. Suomen huippuhiihtäjillä on nyt päävalmentaja, jota voi hänen itsensäkin mielestä oikeutetusti kutsua tietokonenörtiksi. – Aika paljon olen koneella. Iltaisin ja joskus yölläkin tulee koodailtua kaikenlaista hiihtourheilun hyväksi. Valmentajakoodari Pasanen on siis paitsi valmentaja myös koodari. Aikaisemmin koodaaminen oli hänelle työ ja valmentaminen enemmänkin harrastus. Tämä asetelma on keikahtanut ympäri jo vuosia sitten, mutta tietokoneet ja koodaaminen ovat edelleen merkittävä osa Pasasen, 45, työtä ja elämää. Hän on saanut monet kerrat selittää, miksi vaihtoi tietotekniikka-alan työt hiihtäjien valmentamiseen, jossa palkkaa maksetaan huomattavasti vähemmän kuin it-hommissa. – Urheilu on ollut minulle aina tärkeä juttu, enkä ole ikinä miettinyt rahan kautta tätä asiaa. Se on totta, että it-hommissa olisin ansainnut aika paljon paremmin, mutta jotenkin tuntui, että pitää tehdä sitä, mihin on se isoin palo ja intohimo. Pasanen teki yli kymmenen vuotta töitä it-alalla, muun muassa Teknillisen korkeakoulun opintojen ohella Nokian palveluksessa, ja Nokian jälkeen yhdeksän vuotta sen ajan innovaatioiden, esimerkiksi kuvaviestipalvelujen, parissa. Sitä uraa hän luonnehtii kuitenkin enemmän oman urheilemisen ja valmennusharrastuksen rahoittamiseksi. Diplomi-insinöörin tutkinto jäi lopputyötä vaille, kun työelämä vei mennessään. Nettiharjoituspäiväkirja It-osaamistaan Pasanen on käyttänyt laajasti urheilun hyväksi. Jo lähes parikymmentä vuotta sitten hän rupesi kehittelemään netissä toimivaa harjoituspäiväkirjaa omiin tarpeisiinsa. – Hyvää tietokoneella toimivaa harjoituspäiväkirjaa ei tahtonut löytyä. Ensin koodasin itselleni Exceliin kunnon yhteenvedot tekevän harjoituspäiväkirjan. Kun netissä toimivat palvelut valtasivat alaa, Pasanen mietti, että harjoituspäiväkirjan pitäisi toimia verkossa niin, että valmentaja ja urheilija voisivat käyttää harjoituspäiväkirjaa milloin ja missä vain. – Rupesin kehittelemään sitä itselleni. Pikku hiljaa se eteni, mutta meni useampi vuosi. Vihdoin sain sen toimimaan, ja siinä väsäillessä oppi uusia tekniikoita. Tuohon aikaan Pasanen hiihti itsekin, mutta valmensi muutamia seurakavereitaan. – Yksi valmennettava oli tällainen pilottikäyttäjä. Näin oli syntynyt Elogger-niminen harjoituspäiväkirja, joka alkoi levitä puskaradion kautta urheilijoiden keskuudessa. Nykyään Eloggeria käyttävät lähes kaikki Suomen kilpahiihtäjät, mutta myös lähes 20 muun yksilölajin, kuten kaikkien lumilajien ja yleisurheilun, maajoukkueet. Nyt se on siis kaupallinen tuote, josta Pasanen saa tuloja. Pasasella on tätä varten oma yritys. – Pikku hiljaa olen kehittänyt siihen vuosien varrella uusia ominaisuuksia, vaikka siihen ei ole ollut hirveästi aikaresursseja. Ei se iso bisnes ole, mutta siitä tulee vähän tuloja. Pienestä kylästä Pasasen tarinassa on jopa vanhan ajan urheiluromanttisia sävyjä. Hän varttui keskisuomalaisella maaseudulla piskuisessa Kolkun kylässä, josta on matkaa Viitasaaren keskustaan 35 kilometriä. Kylä oli niin pieni, että joukkuelajien harrastaminen ei oikein luonnistunut. Silti Pasasen kotona oli myös oma pieni jalkapallokenttä. Pasanen kiinnostui niistä yksilölajeista, joita kodin lähellä oli mahdollista harrastaa: hiihdosta, suunnistuksesta ja yleisurheilusta, jota varten kotikutoisia suorituspaikkoja rakennettiin pihapiiriin. Urheilijana Pasanen sanoo olleensa aina keskinkertaista kansallista tasoa. Valmennukseen hän pääsi kiinni jo lukioikäisenä, kun hän rupesi valmentamaan suunnistuksessa muutamaa vuotta nuorempia seurakavereita. Sen jälkeen Pasanen on valmentanut opiskelun ja oman urheilun rinnalla seuratasolla Espoon Hiihtoseurassa ja Hiihtoliitossa monia eri tason ryhmiä. Maajoukkueeseen Pasanen tuli apuvalmentajaksi kuusi vuotta sitten. Matkan varrella hän on kouluttautunut ahkerasti ja suorittanut kaikki Hiihtoliiton valmentajakurssit sekä valmentajan erikoisammattitutkinnon. Heti alusta lähtien Pasanen otti maajoukkueessa eräänlaisen analyytikon roolin, kun esimerkiksi nopeiden väliaika-analyysien tekemisessä auttoi it-osaaminen. Analyyttinen hiihtomies Suomen ykköshiihtäjä Iivo Niskanen on tuntenut Pasasen jo juniorivuosistaan lähtien. Kun Niskasta pyytää luonnehtimaan Pasasta, puheesta huokuu arvostus. – Teemu on pitkän linjan analyyttinen hiihtomies, joka on tehnyt päätöksiä hiihdon ehdoilla. Hän on mukava ja fiksu kaveri, jonka tietotaito on älyttömän laajaa. Hän tietää julki olleita testituloksia muiden maiden urheilijoilta, tietää leiriohjelmia ja -paikkoja. Hän seuraa paljon kansainvälistä kenttää, Niskanen sanoo. Niskanen myöntää oikeaksi sivullisen havainnon, että hänen henkilökohtainen valmentajansa Olli Ohtonen ja Pasanen muistuttavat jollain tavalla toisiaan. ”Aina, kun Teemu puhuu, hän tietää, mitä sanoo. Kun kuulija keskittyy siihen, mitä hän sanoo, yleensä viesti menee perille.” Niskanen tuo esiin sen, että hiihtopiireissä on esiintynyt epäilyjä Pasasen johtajaominaisuuksia kohtaan. – Onko johtamista se, että on äänekäs ja näkyvä persoona, vai se, että osaa johtaa hyvällä tapaa ja ansaitsee sen auktoriteetin urheilijoilta muulla tavalla kuin sillä, että on kova ääni ja näkyvästi esillä? – Aina, kun Teemu puhuu, hän tietää, mitä sanoo. Siinä mielessä hänessä on paljon samaa kuin Ollissa. Kun kuulija keskittyy siihen, mitä hän sanoo, yleensä viesti menee perille. Vaikka hiihtomaajoukkueen ja siviilielämän johtaminen ovat eri asioita, jotain Pasasen johtajaominaisuuksista ja -kyvyistä kertoo se, että varusmiespalveluksessa hän oli hilkulla yltää Reserviupseerikoulussa Haminassa kurssinsa priimukseksi. Menestystä armeijassa RUK:n suorittamista, varsinkin tuolla tasolla, pidetään edelleen arvossa monilla tahoilla. Upseerikokelaana Pasanen toimi Kainuun prikaatissa aliupseerikoulun kouluttajana. Vaikka hän menestyi armeijan varusmiesjohtajatehtävissä, sotilasura ei kiinnostanut. Myöhemmin Pasanen on johtanut erilaisia valmennusryhmiä ja toiminut muun muassa Espoon Hiihtoseuran valmennuspäällikkönä. Pasasella on suunnistustaustaiselle koodarille sopiva rentoutumiskeino. Hän on tehnyt kotiseudullaan Viitasaarella lomaillessaan ihan huvikseen parikin suunnistuskarttaa, mihin on vaadittu sekä tietokoneen kimpussa istumista että maastossa liikkumista. – Se on ollut todella hyvää stressinpoistoa, sanoo Pasanen, joka on suunnistanut Jukolan viestissä noin 25 kertaa ja käynyt pari kertaa myös koronaviruskevään omatoimirasteilla. Epätietoisuutta Teemu Pasanen aloittaa ensimmäisen kautensa Suomen hiihtomaajoukkueen johdossa epätietoisuuden leimaamassa tilanteessa. Koronaviruspandemian takia tulevaisuudesta ei ole kellään selkeää kuvaa. Pasanen haluaa olla päävalmentaja, joka vie Suomen hiihtoa eteenpäin. Viime vuosina kehitystä on ollut vaikea huomata, kun lähes kaikki maailmanluokan menestys on ollut Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken vastuulla. Joukkuetasolla on ilmennyt jopa taantumaa. – Yritän saada mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että koko Suomen hiihto nousisi. Parempaan pitäisi pystyä laajalla rintamalla, jos vertaa naapurimaihin Norjaan ja Ruotsiin. Haluan myös turvata menestyksen jatkumista, Pasanen sanoo. ”Yritän saada mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että koko Suomen hiihto nousisi.” Jo viime kaudella Pasanen oli miesten maajoukkueen päävalmentaja, mutta kokonaisvastuu oli maajoukkueen johtajalla Matti Haavistolla . Nyt Pasanen on vastuussa valmentamisen lisäksi muun muassa matkojen ja leirien järjestämisestä. Hän tosin myöntää olleensa jo aikaisemmin näissä asioissa Haaviston ja vuosina 2014–2018 päävalmentajana toimineen Reijo Jylhän ”vasen käsi”. – Vastaan edelleen miesten valmennuksesta. Urheilijoiden näkökulmasta ei tapahdu hirveästi muutoksia. Kireä taloustilanne Maajoukkueen toimintaan asettaa koronaviruspandemian lisäksi haasteita ja rajoitteita Hiihtoliiton erittäin kireä taloudellinen tilanne. – Toimintaa on yritetty suunnitella annetun raamin mukaan. Meillä on nyt ihan hyvä suunnitelma syksylle. Monena edellisenä vuotena maajoukkue on leireillyt harjoituskauden aikana ainakin 3–4 kertaa ulkomailla. Nyt suunnitelmissa on vain jäätikköleiri lokakuussa, jos matkustaminen Pohjois-Italiaan on silloin mahdollista. Muuten maajoukkue pitää leirejään Vuokatissa. Ensimmäinen kokoontuminen on vasta heinä–elokuun vaihteessa. – Kisakausihan on vielä ihan auki. On ollut myös hankala budjetoida, kun ei tiedetä, mitä kisoja ensi kaudella hiihdetään. Välivuoden jälkeen ensi talvena pitäisi alkaa kolmen peräkkäisen arvokisan putki järjestyksessä Oberstdorfin MM-kisat, Pekingin talviolympialaiset ja Planican MM-kisat. Pasanen myöntää, että MM-kisojen järjestäminen ensi talvena herättää epäileviä ajatuksia. Monet arvelevat, että mitään suurempia urheilukisoja ei voida järjestää, ennen kuin on olemassa toimiva rokote koronavirusta vastaan. – Kaikki on auki. Nyt pitää olla koko ajan a- ja b-suunnitelma. Ajatuksen tasolla mennään ihan normaalilla suunnitelmalla ja Oberin kisoihin tähdätään, sanoo Pasanen, joka viime viikolla seurasi hiihtäjien jokakesäisiä testejä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä.