Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Porin Mies-Laulu vaali perinteitä ja kurkotti tulevaan

Musiikki Porin Mies-Laulu 100 vuotta. Kolmet kädet -juhlakonsertti 12.10. Teknologiakeskus Pripolissa. Joht. Guido Ausmaa, Harri Keto, Jani Peltonen ja Pekka Peltonen. Juonto Johannes Tiusanen. Merelle, aavalle merelle minä kaipaan. Porin Mies-Laulu aloittaa juhlakonserttinsa heleästi Selim Palmgrenin laululla Sjöfararen vid milan (miilunpolttaja) Guido Ausmaan kannustavasti johtamana. Bassojen soolo säkeessä; kauas pois työstä, joka vanhuudessani minua vaivaa, osoitti matalien äänten mahdin. Konsertin ohjelma oli koottu kolmen taiteellisen johtajan, Guido Ausmaan edeltäjät professori Altti Järvinen vuoteen 1965 saakka ja musiikkineuvos Erkki Hakkiluoto (1965-2000), suosikkiteoksista. Hymnimäisyys lauluissa oli lähes ”pannassa”. Kahdessatoista sävelmässä isänmaallisia lauluja oli neljä. Pekka Peltonen johti Sibeliuksen Isänmaalle. Isänmaallisuus kaikui kohottavana päätössanoissa Eläköön, kauan eläköön Suomi! Gustav Ernesaksin Hakkame Memed Minema (tästä me miehet lähdemme) -laulussa oli samanlaista uhoa kuin vuosituhannen vaihteessa, kun Guido Ausmaa aloitti juuri tällä laululla Porin Mies-Laulun uutena taiteellisena johtajana. Finlandia soi kuulaan läpäisevästi ja täsmällisesti fraseerattuna. Vaarinlaulu -seniorikuoro esitti Raimond Paulsin Kaupungilleni Harri Kedon johtamana ja Jani Peltosen sähköpianolla säestämänä. Ei sitten olekaan Pripoli-salissa pianoa? Jyskyttävä säestys olisi ollut mehevämpää teräskieliä puuvasaroilla iskien. Laulussa oli vetovoimaista ajan patinaa ja muhkea loppuakordi osoitti, ettei vielä ole annettu periksi. Kymmenpäinen Välimiehet vastasi konsertin kevennyksistä. Juomalaulussa Kyllä saa huolehdittiin muustakin kuin terveestä sielusta terveessä ruumiissa. Entisessä Mies-Laulun talossa Länsipuistossa oli pihassa sauna. Sitä muisteltiin Jälkihiki -laulussa pyyhkeet lanteilla, kuumottavasti. Selim Palmgrenin Laulakaamme hehkui musisoimisen iloa. Ja Palmgrenin Hiiden orjien laulussa Porin Mies-Laulu näyttäytyi kerronnan mestarina. Tulevaisuuteen kurkotettiin menneisyydestä ponnistaen Johannes Tiusasen säveltämässä, digitoimassa ja looppamassa Kuulkaa! -sävellyksessä. Porin Mies-Laulu taipui notkeasti uuden tekniikan kumppaniksi.