Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Live Kulttuuri

Suomen rautateiden pääradan uudistamista suunnitteleville mullistava esitys – muun muassa Liettuassa se on jo käytössä

Pirkanmaan liitto on tilannut konsulttiyhtiö WSP Finland oy:ltä selvityksen mahdollisuuksista muuttaa päärata Euroopassa yleisesti käytössä olevaksi raideleveydeksi. Pääradan kytkeminen Euroopan raideliikennejärjestelmään -selvitys on esillä maanantaina Pirkanmaan maakuntahallituksen kokouksessa. Euroopassa raideleveys on 1 435 millimetriä, kun se Suomessa 1 524 millimetriä. WSP päätyy ratkaisuun, jossa pääradalla olisi kaksi raideleveyttä. Käytössä olisi limitetty malli, jossa ratapölkkyihin on kiinnitetty lähekkäin neljä kiskoa. Tämä mahdollistaa sen, että samaa rataosuutta voidaan ajaa nykyisellä ja kapearaiteisella kalustolla. Keskustelunavaus Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys sanoo, että selvitys on keskustelunavaus. – Kun pääradan yleissuunnittelu lähtee liikkeelle, on hyvä miettiä, minkälaisia erilaisia vaihtoehtoja on olemassa. Toivomme, että selvitys otettaisiin valtion puolella jatkotarkasteluun, Laakkonen-Pöntys sanoo. Selvityksessä todetaan, että tarvitaan jatkoselvitys mahdollisuuksista, hyödyistä, esteistä, riskeistä ja kustannuksista. Yksikönpäällikkö Jarkko Rantala WSP:stä sanoo, että teknisesti tuplaraide on täysin mahdollinen, ja ratkaisu on käytössä eri puolilla maailmaa. Marraskuussa Ukrainan rautatieyhtiö kertoi suunnittelevansa 70 kilometrin mittaisen kaksoisraiteen rakentamista Lvivistä Puolan rajalle Mostyskaan. Kaupungista on jo kaksoisraiteet Puolan puolelle. Liettuassa on rakennettu kaksoisraidetta Kaunasista Puolan rajalle. Portugalin ja Espanjan välillä on yhdellä rataosuudella käytössä kolmen kiskon ratkaisu. Pala kerrallaan Selvitys lähtee siitä, että kaksi raideleveyttä -ratkaisu toteutetaan ensivaiheessa vain osassa rataverkkoa. WSP:n vision ensimmäisessä vaiheessa kahden raideleveyden rata rakentuu Helsingistä Tampereelle ja pohjoisessa Tornin kautta Oulun seudulle. Merkittävin etu esitetystä raidejärjestelmästä koituisi tavaraliikenteelle, kun Oulun seutu kytkeytyisi Tornio–Haaparanta-radan kautta Ruotsin rataverkkoon, ja edelleen etelään ja malmiradan kautta Norjaan Narvikin satamaan. – Pääsisimme saumattomasti kytkeytymään länsimarkkinoihin, sanoo johtaja Jorma Mäntynen WSP.stä. Pääradan kaksi raideleveyttä Helsingin ja Tampereen välillä edesauttaisi Tampereen uuden järjestelyratapihan yhteyteen suunnitellun logistiikkakeskuksen toimintaedellytyksiä. Toisessa vaiheessa uusi rataratkaisu voitaisiin ottaa käyttöön itäradalla, Helsinki-Vantaan lentoasemalta Kouvolan kautta Pietariin menevällä osuudella. Laajempaan tulevaisuudenkuvaan liittyy myös Tallinnan-tunneli. – Täydellisesti rajat ylittävä liikenne toimisi, jos olisi Tallinnan-tunneli, Rantala toteaa. Lisää kilpailua Suomessa rautateiden tavaraliikenne on avattu kilpailulle jo vuonna 2007, mutta toimijoita on edelleen vähän. Operaattoreilla ei välttämättä ole varaa hankkia Suomeen rautateille sopivaa kalustoa. – Ruotsiin on mahdollista hankkia leasingillä kalustoa Euroopasta. Jos Suomessa olisi sama raideleveys, päästäisiin kiinni samaan kalustomarkkinaan, Rantala toteaa. Selvityksessä todetaan, että tällä hetkellä raideliikenteen kehittämistä rajoittavat etenkin ratakapasiteetin puute keskeisillä yhteysväleillä, operaattoreiden vähäinen määrä ja 1 524 mm:n raideleveys. Mäntynen sanoo, että Suomen rataverkolla tarvitaan lisää kilpailua. Se laskisi sekä tavara- että matkustajaliikenteen kuljetuskustannuksia. Suomen raideleveyden takia kaluston saatavuus on ongelma myös matkustajaliikenteessä. Ulkomailta ostetun kaluston käyttöönotto edellyttää mittavia muutoksia. Uusi kalusto on kallista. Selvityksen mukaan nykytilanne voi hidastaa ja jopa estää markkinoille tulon. – Jotta hyödyt saadaan irti matkustajaliikenteessä, tulisi markkinat avata kilpailulle. Silloin pääradalle olisi mahdollista tulla kilpailemaan eurooppalaisella kapeammalla kalustolla, toteaa Mäntynen. Maailman yleisin raideleveys on 1 435 millimetriä. Suomen raideleveys, 1 524 millimetriä, on yhteensopiva Venäjällä käytössä olevan 1 520 mm:n raideleveyden kanssa. Leveäraiteinen juna on vakaampi ja sallii suuremman kuorman. Kapearaiteinen rata on halvempi rakentaa ja vie vähemmän tilaa. Limitetty ratkaisu Konsulttiyhtiö WSP Finlandin Pirkanmaan liitolle tekemässä selvityksessä tutkittiin, millaisia perusteita ja mahdollisuuksia on pääradan raideleveyden muuttamiselle Euroopassa käytössä olevaksi standardiraideleveydeksi sekä Suomen pääradan kytkemiselle Euroopan rautatieverkostoon. Selvityksen mukaan limitetty ratkaisu onnistuu vain neljällä kiskolla ja pitkillä ratapölkyillä, koska raideleveyksien ero on liian pieni kolmen kiskon ratkaisulle. Asemilla saatetaan tarvita erilliset laituripuolet eri kalustoille, samoin raideristeyksissä erilliset vaihteet eri raideleveyksille.