Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Chilen presidentti Sebastián Piñera harkitsee yhdeksän ministerin erottamista – mielenosoitukset ovat jatkuneet maassa jo viikon

Chilen presidentti Sebastián Piñera harkitsee yhdeksän ministerin erottamista. Uutistoimisto Reutersin haltuunsa saaman dokumentin mukaan presidentti harkitsee muun muassa sisä-, puolustus-, talous-, liikenne- ja ympäristöministerin vaihtamista. Reuters uutisoi asiasta sunnuntaina. Lauantaina Piñera ilmoitti, että hän muokkaa maan hallitusta. – Olen ilmoittanut ministereilleni kabinetin uudistamisesta vastaamaan nykyisiä vaatimuksia, Piñera kertoi toimittajille presidentin palatsissa. Presidentti ei kertonut lauantaina tarkemmin, miten hän järjestelee uudelleen hallitusta. Samalla Piñera kertoi, että maassa öisin voimassa ollut ulkonaliikkumiskielto on peruttu ja maahan julistettu hätätila poistetaan mahdollisesti. Piñera aikeet muokata hallitusta johtuvat jo viikon kestäneistä laajoista mielenosoituksista, jotka alkoivat metrolippujen hinnan korotuksesta. Myöhemmin mielenosoittajat ovat alkaneet protestoida myös Chilen korkeita elinkustannuksia ja kasvavaa eriarvoisuutta vastaan. Washingon Post -lehden mukaan mielenosoittajat vaativat muun muassa parempia palkkoja, eläkkeitä, kouluja ja terveydenhuoltoa. Eläkkeellä oleva 82-vuotias opettaja Clotilde Soto on lähtenyt osoittamaan mieltään, koska hän haluaa nähdä muutoksen parempaan vielä omana elinaikanaan. – Ennen kaikkea tarvitsemme parempia palkkoja ja eläkkeitä, hän sanoi Reutersin mukaan. Presidentti on luvannut vastata mielenosoittajien vaatimuksiin. Hän on jo perunut metrolippujen hinnankorotukset ja nostanut eläkkeitä sekä minimipalkkaa. Armeija kaduilla Mielenosoitukset ovat olleet pääosin rauhallisia, mutta varsinkin protestien alussa ne yltyivät väkivaltaisiksi. Mielenosoituksissa on esiintynyt muun muassa ryöstelyä ja tuhopolttoja. Protesteissa on kuollut sunnuntaihin mennessä Reutersin mukaan ainakin 17 ihmistä ja yli 7 000 on pidätetty. Mielenosoitusten ja niiden aiheuttamien levottomuuksien takia Santiagossa on ollut voimassa hätätila, ja 20 000 sotilasta on valvonut järjestystä kaupungissa. Kaupungissa on ollut myös ulkonaliikkumiskielto öisin. Historiallinen mielenosoitus Perjantaina arviolta 1,2 miljoonaa chileläistä osallistui historiallisen suureen mielenosoitukseen Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Myös muissa Chilen suurissa kaupungeissa osoitettiin mieltä perjantaina. Rauhanomaisessa mielenosoituksessa ihmiset kävelivät ympäri Santiagoa kokoontuen lopulta Plaza Italialle. Mielenosoittaja heiluttivat maansa lippuja, tanssivat, hakkasivat puukauhoilla kattiloita ja pitivät kylttejä, joissa vaadittiin poliittisia ja sosiaalisia uudistuksia. – Vaadimme oikeutta, rehellisyyttä ja eettistä hallitusta, 38-vuotias Francisco Anguitar kertoi BBC:n mukaan uutistoimisto AFP:lle Santiagossa. – Heidän kaikkien [hallituksen ministerien] pitäisi mennä, koska he ovat nauraneet ihmisille, sanoi 78-vuotias Sonia Novoa Washington postin mukaan. Santiagon kuvernööri Karla Rubilar kuvasi päivää historialliseksi. Presidentti Piñera sanoi BBC:n mukaan, että viesti on mennyt hallitukselle perille. – Olemme kaikki muuttuneet. Tämän päivän iloinen ja rauhallinen marssi, jossa chileläiset ovat vaatineet oikeudenmukaisempaa ja yhtenäisempää Chileä, avaa toiveikkaan väylän tulevaisuuteen, Piñera kirjoitti Twitterissä. Piñeran viestistä huolimatta monet protestoijat vaativat edelleen presidentin eroa. Miljardööri nousi valtaan Chilen entinen presidentti ja YK:n nykyinen ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on vaatinut riippumatonta tutkimusta mielenosoitusten kuolemista. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on ilmoittanut aikovansa tutkia Chilessä esiintyneitä väitettyjä väärinkäytöksiä. Chile on maailman johtava kuparin tuottaja. Se on pitkään ollut Etelä-Amerikan vauraimpia ja vakaimpia maita, mutta viime aikoina eriarvoisuus on kasvanut maassa. Keskusta-oikeistolainen Piñera on miljardööri, joka nousi valtaan vuoden 2017 vaaleissa aiheuttaen maan keskusta-vasemmistolaiselle koalitiolle sen suurimman vaalitappion vuoden 1990 jälkeen.