Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Teollisuuden ympäristöluvissa on painotettava kokonaisvastuuta

Tekniikka & talous -lehdessä (16.4.2020) BASF tiedotti Harjavallan akkumateriaalitehtaan rakentamisesta ja tehtaan mahdollisuuksista. ”Suomella on loistavat mahdollisuudet kehittyä arvoketjun merkittäväksi toimijaksi, joka vetää investointeja puoleensa”, sanoo BASFin Finlandin toimitusjohtaja Tor Stendahl. Valtiollinen rahoittaja Business Finland on myös rahoittamassa yhtiön toimintaa miljoonilla euroilla. Stendahl lobbaa tehdasta rahan ja työllisyyden voimalla sekä ilmastopäästöjen pienentämisellä. Mutta miksi BASFin valinta on juuri Suomi? Tehtaan perustamista perustellaan raaka-ainesaatavuudella, toiminnan ympäristöystävällisyyttä pienellä hiilijalanjäljellä tuulienergiaan nojaten. Yksi tärkeä syy Suomen valintaan jää mainitsematta: vesistöihin kohdistuvat päästöt. Syykin on selvä: Järkyttävän määrän sulfaatteja (36 000 tonnia vuodessa) sisältävä jätevesi lasketaan jo ennestään huonovointiseen Kokemäenjokeen. Harjavallassa tehdään akkutuotannon likaisin osuus, itse akut kasataan Saksassa. Vastuullista teollista toimintaa olisi panostaa suljettuun jätevesijärjestelmään – se tarkoittaisi rahallista panostusta. Fortum rakensi Porin Yyterin läheisyyteen tuhkanjalostuslaitoksen, jossa pestään koko Suomen jätetuhka. Pesuprosessin myrkkyjä sisältävä jätevesi pumpataan Yyterin aluevesiin. Todellista cleantechiä ja vastuullista ympäristöteollisuutta olisi ollut suljetun järjestelmän rakentaminen. Se olisi vaatinut taas rahallisen panostuksen. Kansainvälistä ja kansallista lainsäädäntöä on kiitettävästi saatu hillitsemään hiilidioksidipäästöjä, mutta nimenomaan Suomen lainsäädännössä on vielä porsaanreikä: se sallii vesistöihin päästöjä, joita muu Eurooppa ei enää salli. Suomen länsirannikosta on pian tulossa suurten yhtiöiden jätevesi-hub: Fortum pumppaa jätevettä 33 tonnin päivävauhdilla 1,5 kilometrin päähän lähimmistä uimavesistä, kansallispuiston kylkeen, BASF Harjavallassa syytää pian Kokemäenjokeen sulfaatti- ja muita päästöjä. Molempien yhtiöiden päästöt ovat myrkkyä vesistöille ja niiden ekosysteemeille, kerrannaisvaikutuksia voidaan vain arvailla. Miten lienee muualla Suomessa? Pitäisikö tehdä jo jotain? Yhtiöiden taktiikka on selkeä ja virkakoneistoa painostava: ne aloittavat tehtaiden rakentamisen jo ennen ympäristölupaa, rakennuslupa kun myönnetään jo ennen. Miltei valmiille rakennukselle toiminnan keskeyttäminen olisi noloa. Miksi Suomessa luvat myönnetään väärässä järjestyksessä? Ja miksi ei peräänkuuluteta kokonaisvastuuta hiilijalanjäljen sijaan? Päättäjät ja rahoittajat, nyt on aika vaatia yhtiöiltä vastuuta myös jätevesipäästöissä. Lainsäädännön muutoksen hetki on nyt. Marja Tomberg Puheenjohtaja (vs.), Puhtaan meren puolesta ry Mari Granström Hallituksen jäsen, Puhtaan meren puolesta ry