Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronainfektio voi vaikuttaa aivoihinkin, mutta häiriöt ovat suomalaisten lääkäreiden mukaan useimmiten ohimeneviä

Koronavirus voi vaikuttaa myös aivoihin ja aiheuttaa erilaisia neurologisia häiriöitä, mikä on lisännyt huolta maailmalla. Virus näyttää kuitenkin harvoin iskevän aivoihin suoraan. Suuri osa tautiin liittyvistä aivojen ja keskushermoston ongelmista johtuu nykytiedon valossa lisääntyneestä veren hyytymisestä ja autoimmuunireaktioista, sanovat suomalaiset asiantuntijat. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) koronainfektion neurologiset komplikaatiot ovat ylipäätään olleet harvinaisia, sanoo neurologian ylilääkäri ja linjajohtaja Tiina Sairanen . Potilaiden aivo- ja selkäydinnesteestä koronavirusta ei yleensä testata, ellei oireita keskushermoston infektiosta ole, sanoo neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen Meilahden sairaalasta. Muuallakaan on harvoin pystytty osoittamaan virusta keskushermostosta. Yksittäisiä tapauksia on kuitenkin raportoitu. Keskiviikkona Brain-lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa brittitutkijat kokosivat Lontoolaisesta Queen Square -yliopistosairaalasta 43 potilastapausta, joissa koronavirusinfektioon yhdistyi erilaisia aivojen ja keskushermoston häiriöitä. Niihin kuului aivojen ja selkäytimen tulehdusta, aivokuumetta, Guillain–Barrén tautia, aivoverenkierron häiriöitä ja sekavuustiloja. Kymmenellä potilaalla esiintyi sekavuutta tai psykoosin oireita ilman että aivokuvauksissa olisi havaittu mitään poikkeavuuksia. Heistä yhdeksän toipui oireista kevyellä hoidolla. Sekavuus ja tajunnan häiriöt ovat olleet Suomessakin tyypillisiä vaikean tautimuodon saaneilla koronaviruspotilailla. Niitä esiintyy yleensäkin suurella osalla tehohoidetuista potilaista, jotka ovat joutuneet makaamaan pitkään lääkkeillä rauhoitettuina hengityskoneessa tai nenä-mahaletkussa, käyneet läpi raskaita hoitotoimenpiteitä ja saaneet opioideja kivunhoitoon. Nämä oireet lientyvät Rantasen mukaan yleensä parissa kuukaudessa, vaikka koronaviruspotilailla raskaat tehohoitojaksot ovat toisinaan hyvin pitkiä. Kahdeksan tutkimuksen brittipotilaista sai aivoinfarktin, jonka aiheutti aivoverenkiertoa tukkinut verihyytymä. Lisääntynyt veren hyytyminen liittyy yleensäkin vakaviin infektioihin, mutta koronaviruksen kohdalla se on erityisen voimakasta. Jama Neurology -lehdessä ilmestyneen tutkimuksen mukaan kahden newyorkilaisen sairaalan 1 900 koronapotilaasta 1,6 prosenttia sai aivoinfarktin. Ilmaantuvuus oli 7–8 kertaa suurempi kuin tutkituilla influenssapotilailla. Suomessakin koronapotilailla on esiintynyt yksittäisiä aivoinfarkteja ja aivoverenvuotoja, mutta vähemmän kuin muun maailman potilasaineistoissa. Rantasen ja Sairasen mukaan infektio- ja tehohoitolääkärit heräsivät täällä varhain hyytymisongelmiin ja potilaille alettiin antaa estolääkitystä. Koska Suomessa epidemia eteni hiukan muuta Eurooppaa jäljessä, ehdittiin oppia muiden kokemuksista. Sairanen tosin huomauttaa, että kaikki hyytymisreaktiot eivät ole estettävissä. – Ne voivat olla niin voimakkaita. Syntyneet veritulpat voidaan liuottaa lääkkeillä, mutta ne voivat pahimmassa tapauksessa tappaa tai jättää pysyviä vaurioita aivoihin. Brittitutkijat pitivät huolestuttavimpana löydöksenään sitä, että Queen Square -sairaalan 12 potilaalla ilmeni aivojen ja selkäytimen tulehduksia. Näitä tiloja ilmeni myös potilailla, joiden hengitystieoireet eivät olleet erityisen vakavia. Yhdeksällä potilaalla todettiin akuutti disseminoitunut enkefalomyeliitti eli aivojen ja selkäytimen tulehdus, joka tunnetaan lyhenteellä adem. Viidellä heistä tilaan liittyi aivoverenvuotoa. Potilaista yksi kuoli. Tauti on harvinainen, ja yleensä sitä esiintyy lapsilla, mutta koronavirus on laukaissut sitä aikuisilla. Tutkijoiden mukaan tapauksia ilmeni suur-Lontoossa huhti- ja toukokuussa kaksi tai kolme viikossa, kun ennen koronaviruspandemiaa normaali tahti oli yksi kuukaudesssa. Adem ei ole viruksen suoraan aiheuttama tulehdus vaan autoimmuunireaktio, jossa keho hyökkää omaa kudostaan vastaan. Erilaiset virukset ja rokotukset voivat tunnetusti laukaista taudin. Tapauksia esiintyy Husissa muutamia vuodessa, mutta tältä keväältä ja kesältä tiedossa ei ole yhtään. Tila on Rantasen mukaan niin vakava, ettei se jää huomaamatta. Siihen voi liittyä tajunnan alenemaa ja raajojen halvaantumisia. Diagnoosi varmistuu magneettikuvasta, jossa näkyy selviä molemminpuolisia muutoksia aivojen valkeassa aineessa. Sairasen mukaan potilaita voidaan auttaa immunologisilla hoidoilla, jotka rauhoittavat tulehdusta, esimerkiksi kortisonilla. Yleensä tauti myös paranee. Kahdella potilaalla diagnosoitiin brittisairaalassa myös autoimmuuni aivokuume. Seitsemällä todettiin Guillain–Barrén tauti, joka vahingoittaa ääreishermostoa ja aiheuttaa ohimenevää halvaantumista. Viidelle prosentille potilaista Guillain–Barré on tappava, mutta muilla se on ohimenevä. Rantasen tiedossa ei ole yhtään Guillain–Barrén tautia Husin koronapotilailla, vaikka muuten sitä on kevään aikana esiintynyt. ”Mahdollista on, että lieviä tapauksia on ollut, mutta vakavia ei.” Brittitutkimuksen tekijät sanoivat Guardian-lehdessä toivovansa, että hoitavat lääkärit ympäri maailmaa olisivat tietoisia heidän löytämistään komplikaatioista ja osaisivat kiinnittää huomiota niiden hoitoon, vaikka niiden esiintyvyys näyttääkin pieneltä. Queen Square on yliopistosairaala, johon keskittyvät hankalimmat tapaukset. Rantanen ja Sairanen eivät pidä löydöksiä kovin pelottavina. Kaikki ovat ennestään tunnettuja sairauksia, joita laukaisevat myös muut infektiot ja tekijät. ”Useimmat niistä ovat myös ohimeneviä”, rauhoittelee Sairanen.