Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Etunimitutkija ei lupaa lähivuosille suurta määrää Penttejä ja Ritvoja – nämä trendit vaikuttavat nyt nimivalintoihin

Yhteiskuntia vavisuttavat tapahtumat lyövät leimansa siihen, millaisia nimiä annamme jälkipolvelle. Tämän tietää nimistöntutkimuksen dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala , joka on seurannut suomalaisten etunimien kehitystä tiiviisti jo yli vuosikymmenen ajan. Hän nostaa historiasta esimerkiksi toisen maailmansodan, jonka aikana lapsia nimettiin Suomessa Voitoiksi ja Taistoiksi. Kun taasen unelmoitiin Suur-Suomesta, yhä useampi vastasyntynyt ristittiin Vienaksi tai Inkeriksi. –  Tavatonta ei ole, että jylläävä epidemiakin näkyy nimissä. Maailmalla on jo kaksosia, joista toinen on nimetty Coronaksi ja toinen Covidiksi tai Virukseksi, Saarelma-Paukkala mainitsee. Naava ja Pihka Suomessa virus ei kuitenkaan ole vaikuttanut nimiin, ainakaan toistaiseksi. Sen sijaan nimistöntutkija tunnistaa ajastamme kaksi trendiä, jotka heijastuvat nimeämiseen. –  Ensimmäinen on ehdottomasti luonto. Lapsille halutaan nyt sellaisia nimiä kuin Karpalo, Naava tai Pihka. Tähän osasyyksi Saarelma-Paukkala esittää ilmastonmuutosta, joka on saanut suomalaiset ymmärtämään luonnon ainutlaatuisuutta, mutta myös haavoittuvuutta. –  Luontosuhteemme tuntuu oikeastaan koko ajan vain vahvistuvan, kun karanteeniaikana löydetään uudestaan lähimetsät ja kansallispuistot. Muokatut uudisnimet Saarelma-Paukkalan mukaan toinen tärkeä lähde ovat olemassaolevat nimet, joita käytetään ikään kuin muotteina tai malleina uusille nimille. –  Nimistä, kuten Anjasta, Tanjasta ja Sonjasta, keksitään uusia variaatioita, kuten Enja, Minja, Nanja ja Sanja. Vaikka ne eivät ole tavanomaisia tai tuttuja, ne tunnistaa heti tyttöjen nimiksi. Yhtä lailla Kaijasta, Maijasta, Seijasta ja Tuijasta ammennetaan lapsille uudisnimiä: on Laijaa, Neijaa ja Peijaa. Kiinnostavaa on, että tällainen on rutkasti yleisempää tyttöjen kuin poikien nimeämisessä. Tytöille annetaan Suomessa enemmän erikoisia ja pojille perinteisempiä nimiä. Joitakin esimerkkejä on pojillakin, kun vaikkapa Antti ja Pentti inspiroivat nimeämään vauvan Ventiksi. –  Joka tapauksessa tytöille annetaan Suomessa enemmän erikoisia ja pojille perinteisempiä nimiä, jotka ovat kulkeneet suvussa pitkään. Kulttuurissamme ajatellaan intuitiivisesti poikien olevan perinteenkantajia, Saarelma-Paukkala toteaa. Näin ollen nimemme ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneita, ja sukupuolineutraalit nimet ovat edelleen marginaalinen, vaikkakin todellinen ilmiö. – Näissä sukupuolineutraalien nimien, kuten Tuiskun, kanssa käy myös lopulta usein niin, että ne vakiintuvat joko tytön tai pojan nimiksi. Valmiiden muottien lisäksi uusia nimiä syntyy tyhjästä. Niitä on siis alettu keksiä yhä enenevissä määrin itse. Uniikkeja nimiä 2000-luvulla suomalaisten nimenanto onkin tullut hirveän paljon yksilöllisemmäksi, ja yhä useammalla lapsella on uniikki nimi, tutkija korostaa. Kun edellisellä vuosisadalla nimivarantomme koostui 50 000 nimestä, nyt laarissa on yli 120 000 nimeä, joista ammentaa. Ollaan siis kaukana 1960–70-luvun meiningistä, jolloin samalla luokalla oli ainakin yksi samanniminen, ellei useampiakin kaimoja. – On paljon nimiä, joilla on vain yksi tai kaksi kantajaa. Vanhemmat haluavat jo lapsen syntymässä korostaa, että tämä on erityinen, ainutlaatuinen yksilö eikä verrattavissa muihin. Samalla rikastunut nimivarastomme ilmentää kokonaisen kulttuurin murrosta. –  Ei voida sanoa, että oltaisiin enää missään yhtenäiskulttuurissa, jossa katseltaisiin samoja televisio-ohjelmia ja kuunneltaisiin samoja radiokanavia. Ennen elämä oli selkeämpää, ja kulttuurielämässäkin vaihtoehtoja oli niin paljon vähemmän. Nyt katseet kohdistetaan siis myös maailmalle. Ovet on pidetty auki Eurooppaan jo pitkään, ja se näkyy yleiseurooppalaisen nimimuodin vakiintumisessa. Sellaiset nimet kuin Olivia, Sofia, Emma, Luukas, Leo ja Oliver ovat käytössä kaikkialla maanosassa. – Samalla suomalaiset saavat vaikutteita maahanmuuttajaperheiltä ja antavat useammin lapsilleen vierasperäisiä nimiä. –  Ja vaikka haluttaisiin korostaa vielä suomalaista taustaa, näkyy kansainvälisyys siinä, että nimet, joissa on Ä, Ö tai R -kirjaimia, eivät ole suosiossa. Siksi esimerkiksi Yrjö ja Päiviö eivät niminä houkuttele, sillä ne eivät sovi kovin hyvin ulkomaalaisten suuhun. Sadan vuoden sykli Muutos ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Yhtä lailla ihmiset edelleen poimivat pienokaisille etunimiä suoraan sukupuistaan. Tutkijan mukaan sykli on noin 80–100 vuotta, joten nyt muodissa ovat 1900-luvun alkuvuosikymmenten nimet, kuten Aino, Aada, Helmi, Sofia, Emma, Elli, Eetu, Onni ja Niilo. – Jos vanhemmat etsivät lapselle nimeä suvusta, he eivät halua oman sukupolvensa eivätkä vanhempiensa nimiä. Ne tuntuvat liian mielikuvituksettomilta tai henkilökohtaisilta. Muutoinkin tutkijan tuntuma on, että eri sukupolvilla on aina ihan erilainen nimimaku. Mieltymykset muuntuvat melkein automaattisesti. – Tyypillinen tilanne on, että kun nuoret vanhemmat antavat tänä päivänä lapselle nimen, kuten Eino, isovanhemmat rupeavat kauhistelemaan. Että tuollainen nimi sitten, eihän se ole yhtään pikkulapsen nimi. Tämä ihan kuuluu kuvioon, Saarelma-Paukkala naurahtaa. Reino on nousussa Mitenkä on sitten paljon puhuttujen 1940-luvun eli suurten ikäluokkien nimien laita? Voimmeko odottaa, että lähivuosina syntyy lapsia, jotka nimetään Pentiksi, Sepoksi, Ritvaksi tai Pirkoksi? – Uskon, että tuon ajan suosituimmista nimistä tulee nousemaan joitakin, mutta on vaikea ennustaa, mitä nämä nimet ovat. Nythän esimerkiksi Reino on jo noussut selvästi, nimistöntutkija arvelee. Suurten ikäluokkien hittinimiä ovat myös Sirkka, Marja, Raija, Erkki ja Raimo. Näin ollen voi kokonaisuudessaan todeta, että nimikulttuuri on rikastunut tällä vuosikymmenellä huomattavasti. Uudet tuulet puhaltavat, mutta yhä edelleen moni suosittu nimi, kuten Leevi, Joona, Maria ja Daniel, juontaa juurensa Raamatun äärelle. Tunnetut nimen kantajat Sitten on vielä yksittäisiä julkisuuden henkilöitä, jotka saattavat saada aikaan nimibuumeja. Saarelma-Paukkala nostaa esille golf-pelaaja Minea Blomqvistin . –  Hän tavallaan toi kuuluisuudellaan Minean suomalaiseen nimistöön, kun aiemmin sitä ei ollut oikein annettu kenellekään. Yhtä lailla tutkija näkee laulaja Veeti Kallion vaikuttaneen Veeti-nimen nousuun. – Myös Erin on nimenä saanut tunnettuutta laulaja Erin Anttilan ansiosta, ja se on otettu osaksi nimistöämme. Nyrkkisääntö on, että jos julkisuuden henkilöllä on yleinen nimi, sillä ei ole vaikutusta lasten nimiin. Mutta jos kyseessä on erikoisempi, vieraampi nimi, siihen aletaan kiinnittää huomiota ja tykästyä.