Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Rahapelikritiikistä arvokeskusteluun: ”Sääntely on välittämistä”

Suomi heräsi kesäisiltä päiväuniltaan keskustelemaan rahapelien mainonnasta ja peliriippuvuudesta. Veikkauksen mainos suututti monia, ja Veikkaus kiirehtikin sanomaan mainonnan olleen epäonnistunut. Sen jälkeen julkisuudessa on esitetty ratkaisuksi jopa Veikkauksen monopolin purkamista. Purkuesitys antaa ymmärtää, että valtion monopoli olisi toimijana vastuuttomampi kuin vaikkapa useat yksityiset rahapeliyritykset. Peliriippuvuutta ei kuitenkaan tällaisin keinoin vähennetä ja purkaminen vain siirtäisi ongelman muualle. Monopolin purkamista tärkeämpää on keskustelunavaus arvoista. Millaisilla asioilla yhteiskunnassamme saa tehdä rahaa? Missä kulkee mainostamisen raja? Miten pidämme huolta herkimmin haavoittuvista? Samaa arvokeskustelua käytiin viime eduskuntakaudella toisen valtion monopolin ja riippuvuutta aiheuttavan tuotteen, alkoholin, ympärillä. Lakia muutettaessa harva nosti esiin alkoholiriippuvaisten aseman. Monet silloiset keskustelijat halusivat ennemmin irti holhousyhteiskunnasta, purkaa monopolin ja vapauttaa alkoholia koskevan lainsäädännön. Asiantuntijat pitivät tärkeänä alkoholin saatavuuden rajoittamista kansanterveydellisistä syistä ja mainonnan sääntelyä lapsia suojataksemme. Toisin kävi. Riippuvuuksia on monenlaisia. Alkoholi on ylivoimaisesti suurin riippuvuuden aiheuttaja suomalaisten keskuudessa. Yhä enenevissä määrin myös toiminnalliset riippuvuudet, kuten pelaaminen, ovat kasvaneet yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. Ympäröivä yhteiskunta altistaa meidät kekseliäin keinoin koukuttumaan. Mainonta on saanut uusia muotoja, joita emme aina edes osaa mieltää mainonnaksi. Erityisesti nuoriin kohdistetaan some-mainontaa, joka muokkaa heidän arvojaan ja toimintaansa salakavalasti. Reilusti ilmaistut mainostauot ovat muuttuneet vloggaajien elämäntyylin seurantaan ja siitä kertovien tuotteiden piilomainontaan. Oli kyse sitten rahapelien, pikavippien, alkoholin tai muiden riippuvuutta aiheuttavien tuotteiden mainonnasta, sääntely on välittämistä, ei holhousta. Erityisesti valtion monopoliasema edellyttää vastuullista toimintaa, jossa yhtiö itse myös torjuu riippuvuusongelmia ja luo tuotoillaan yhteiskuntaan lisää hyvää, esimerkiksi kansalaisjärjestöjä tukemalla. Lainsäätäjän tehtävä on lailla suojella heikommassa asemassa olevia, kuten lapsia. Kansalaiset taas valvovat, miten vastuulliset toimissaan onnistuvat. Jos ylilyöntejä ilmenee, on julkinen kritiikki täysin oikeutettua ja arvokeskustelu tervetullutta. Kirjoittaja on satakuntalainen SDP:n kansanedustaja.