Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Kissa, koira ja ampiainen tappavat useammin kuin pelätty susi

Tarinat kertovat, että 1880-luvulla sudet olisivat tappaneet parisen kymmentä lasta Lounais-Suomessa. Olisiko ollut yksi ja sama ”sairas” susi, joka on nuo teot tehnyt. Senkö tähden susi on nyt ”henkipattona”? Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen on päättänyt ottaa elämän tehtäväksi poistaa susi Suomesta. Hoskonen on muun muassa kannellut susista eduskunnan oikeusasiamiehelle toivoen, että tämä tutkii viranomaisten toiminnan susiasiassa. Hoskonen perää susien määrän tarkkaa ilmoittamista, epäillen kantaa ilmoitettua isommaksi. Mitä merkitystä lukumäärällä on, jos tavoitteena on poistaa ihmisten susien pelko tyystin? Niin kauan kuin yksikin susi on jossain, niin Hoskosen tarkoittama riski on siellä missä se viimeinenkin susi liikkuu. Mikä onkaan Suomen tappavin eläin? THL:n tutkimusprofessori Gissler on tilastoinut eläimien hyökkäyksien ja puremien vuosina 1998–2015 aiheuttamat kuolemat: Ampiainen 23, koira 21, nautaeläimet 12, hevonen 8, kissa 3, karhu 1, kyy 1, mehiläinen 1, pässi 1 ja susi nolla. Nuo kuolemat ovat siis 18 vuoden aikana. Lisäksi 33 ihmistä on kuollut ratsastusonnettomuuksissa ja hevosvetoisten ajoneuvojen onnettomuuksissa. Tuona aikana kuoli 101 ihmistä hirvikolareissa ja 10 muissa eläinkolareissa. Kissatkin ovat tappavampia kuin karhu ja kyy. Susi ei ole tappanut yhtään ihmistä yli 140 vuoteen. Voidaan siis kysyä, onko ihmisten liki hysteerinen pelko susia kohtaan järkevää. Tuon tilaston mukaan, joka on fakta, pitäisi hävittää muutama muu eläinlaji. Jätän Hoskosen porukan tehtäväksi päättää, mitä voi, kannattaa ja pitää nyt heti tehdä. Onko järkevää, että kun ihminen liikkuu luonnossa lenkillä, hän pelkää sutta sen vuoksi, että susi on tappanut ihmisen Suomessa viimeksi 140 vuotta sitten? Irrallaan juoksevia koiria pitää pelätä, niin kuin tilasto osoittaa. Kun ihminen lähtee liikkeelle esimerkiksi autolla, hän ei liikenteen vaarallisuutta mieti ainakaan niin, että pelko estäisi hänen matkustamisensa autolla. Kuitenkin ihmisiä on vuosina 2003 – 2015 Suomessa kuollut liikenneonnettomuuksissa noin 4600 henkeä. Vuonna 1972 yhtenä vuonna 1152 henkeä. Liikenteessä liikkuu muun muassa rattijuoppoja ihan liikaa muiden liikkujien henkiä vaarantamassa. Edellä olevan perusteella meidän kannattaa tehdä riskiarvioita faktojen perusteella, eikä niinkään tunnepohjaisesti. EU:ssa on yhteisesti päätetty, että myös susi petoeläimenä kuuluu eurooppalaiseen luontoon. Ihminen voi ajattelevana olentona toki miettiä ja päättää, mikä on kulloinkin järkevää kannan sääntelyä suhteessa eläimen aiheuttamiin ihmishengen menetyksiin. Itse olen noin pari vuosikymmentä sitten kirjoitellut lehtiin ollen sillä kannalla, että hirvien, jotka tappavat Suomessa vuosittain noin kymmenen ihmistä ja tuolloin vielä enemmän, kantaa voisi selkeästi pienentää ja ihmisten riskejä kuolla maantiellä hirven takia näin vähentää. Kalevi A.E. Koski Pori