Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Kangasalle nousi yhtäkkiä 7 000 telttaa - latvialainen Kristine toivoo vain yhtä asiaa Jukola-viikonlopulta: "Ei sadetta, kiitos"

En tiedä kuinka paljon sitä kannattaa kiristää, tuumaa telttaa pystyttävä Reijo Latvio pojalleen Juholle Jukolan maastossa Kangasalalla. Vaikka Jukolan pääpäivä onkin vasta lauantaina, löytyi Kangasalan alueelta jo perjantai-iltapäivänä muutamia innokkaita telttansa pystyttäjiä. Osa oli kokeneempia, osa vähemmän kokeneita Jukolan kävijöitä. Reijo ja Juho Latvio lukeutuvat ensi kertaa Jukolassa suunnistaviin, vaikka perheen tyttären Sanna-Marin vuoksi Venlojen viesti on tullut aiemmilta vuosilta tutuksi. – Nyt, kun Jukola tuli kotikuntaan, niin tänne oli pakko lähteä. Olemme kyllä suunnistusta harrastaneet, mutta emme ole koskaan suunnistaneet Jukolassa, Reijo Latvio sanoo. Kangasalla asuva perhe suunnistaa itse perustamassaan joukkueessa, Ruutanan Rastissa. Joukkueen runko koostuu Latvioista ja heidän tuttavaperheestään. – En tiedä nukunko joukkueteltassa vai tässä. Tämä teltta voi olla pelkästään vaimoakin varten, Reijo sanoo kasaamisen lomassa. Telttamajoittuminen on Reijo Latviolle jo tuttua. Ainoastaan jännitys voi pilata muutaman tunnin yöunet lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. – Olen toisella osuudella, niin saa nähdä ehdinkö edes torkahtaa, kun jännittää niin paljon, hän sanoo. ”Ei sadetta, kiitos” Latvialaisessa IK Auseklisin ykkösjoukkueessa toista osuutta Venlojen viestissä suunnistava Kristine Berke on jo viidettä kertaa Jukolassa. – Tulin tänne jo tänään (perjantaina), koska haluan harjoitella kisaa varten, hän sanoo. Voisi kuvitella, ettei joukkueen suoritus jää ainakaan valmistautumisesta kiinni, sillä Berke oli muiden tavoin Suomessa myös kaksi viikkoa sitten. Silloin hän harjoitteli erään suomalaisen suunnistusjoukkueen kanssa Jukolaa varten. – Kävimme 20 karttaa läpi, Berke sanoo. Berken mieleenpainuvin muisto Jukolasta on hänen toiselta kerraltaan. Silloin satoi ja kaikkialla oli mutaista. Sen vuoksi hänellä on ainoastaan yksi toive tälle vuodelle. – Ei sadetta, kiitos. Silloin kaikki olisi täydellistä, hän naurahtaa. Kokemusta Berkeäkin kokeneempia Jukola-kävijöitä löytyy hieman tuonnempaa. Yli puoli metriä korkean ruohikon keskellä joukkuetelttaa kasaavat yli toistakymmentä Jukolaa suunnistaneet Ville Saikko ja Janne Kuningas . Lappeen Rientoa edustavan kaksikon tekeminen näyttää varmalta. Joukkueteltan lisäksi kasassa on jo kaksi pienempääkin telttaa. Aikaa tähän kaikkeen on kulunut ainoastaan 45 minuuttia. – Meillä on toiminta jo tässä vaiheessa eli ihan hyvän arvosanan voimme antaa itsellemme, sanoo Kuningas. Kuningas ja Saikko eivät nuku teltassa, vaan heillä on oma majoituksensa Tampereella. Vaikka suurin osa joukkueesta saapuu Tampereelle lauantaina, halusivat kaverukset saapua Jukolaan jo edeltävänä päivänä, jotta tuntuma maastoon ja karttaan syntyisi. – Ei tässä ihmeitä tehdä, mutta halusimme päästä pyörähtämään maastossa, Kuningas sanoo. Kuningas ja Saikko ovat kokeneita Jukola-kävijöitä. Sen huomasi toki jo telttaa pystytettäessä, mutta myös siitä, ettei kaksikko ole aivan varma monesko vuosi Jukolassa tämä heille on. Yksi asia yllätti Vaikka kokemusta löytyy, yksi asia yllätti Lappeenrannasta Kangasalle tulleen kaksikon. – Tämä ruohikon pituus yllätti, Saikko sanoo. – Täällä olisi viikate ollut kyllä hyvä väline, Kuningas lisää. Ruohon pituudella on kuitenkin myös hyvät puolet. – Ville jo tuossa totesi, että ainakin on valmiiksi pehmikettä, eikä tarvitse laittaa patjaa makuupussin alle, Kuningas virnistää. Jukolan pääsihteeri Antti Rantalan mukaan yksittäisiä telttoja tulee olemaan Kangasalan alueella viidestä seitsemään tuhanteen. Telttapaikat ovat olleet suosittuja, sillä telttapaikkojen ensimmäinen erä myytiin jo tammikuussa loppuun. Tapahtumanjärjestäjä sai kuitenkin tämän jälkeen maanomistajilta hieman lisää telttapaikkoja suunnistajien teltoille.